maanantai 24. toukokuuta 2010

Hyörinä


Koulussa tehtyä tällä jaksolla. Suunnittelimme asiastyönä kuosia Salon kaupungille, oma ehdotukseni tässä. Kauheasti en viitsi asiasta kertoa sillä en tiedä miten sallittua se on, mutta joitain suunnitelmakuvia tässä nyt.





Prototyypiksi tein pussukan johon tulostin kuvan siirtokalvon avulla ja silitin sen sitten kankaalle kiinni. HP:n siirtokalvot ovat ehdottomasti parhaita, kuva tulee niiden avulla todella hyvin esiin, näiden samojen kalvojen kanssa olen tehnyt monta paitaa ja kuviot kestävät useamman kymmenen pesua. Valkoiselle jälki on parhain, tummalla ei oikein näy.

perjantai 21. toukokuuta 2010

Kauniit pitsit piristää pahimmankin ärsytyksen

Viimeinen kokonainen koulupäivä tältä keväältä ohi! Jes! Maanantaina vielä muutamaksi tunniksi esittelemään Salo-kuosisuunnitelma kaupungin työntekijöille. Käytin viimeiset koulupäivät kuluttamalla jäljelle jääneet kankaanpainovärit. Vihreää ja hennon vaaleansinistä örkkiä muutama metri kumpaakin. Koska kuosisuunnitelmani oli niin hyvässä mallissa sain jopa luvan värjätä pitsejä. Sai palauttaa edellissyksystä mieleen miten reaktiivivärjäys toimii kattilassa. Akkelipussukoihin on tarkoitus näitä pitsejä laittaa. Ensi viikolla voisi ommella taas kun ilmojen on luvattu viilenevän jälleen. Tosta liilasta piti tulla itseasiassa aika kirkkaankin liilaa mutta huuhteluvaiheessa lähti suurin osa väreistä pois ja siitä tulikin tuollainen laventelivärinen, ihan kiva kyllä noinkin :)

Jotenkin ihana olo kun nyt alkoi kesäloma. Tai siis maanantaina alkaa jo kesätyöt. Olen ollut viime aikoina aika kypsä meidän kouluun. Suunnittelua ja suunnittelua vaan, mitään oikeaa työtä ei olla koko vuoden aikana tehty. Ainoa pelastus tähän vuoteen oli tuo nuori yrittäjyys ja se että sen kautta sai tehdä kankaanpainoa ja tuotteita. Ompelutaito on kehittynyt sen kautta. Viimeisessä jaksossa olen koittanut olla välillä töissäkin mutta jostain syystä nyt on alettu tarkkailla poissaoloja. Jokainen syy pitää ilmoittaa opelle ja heti hankkia lääkärintodistus. Opetellaan kuulemma työelämän sääntöihin. Pyh! Asiakastyötä saatiin sentään jossain vaiheessa tehtyä vaikka tuntui että välillä sekin oli vähän kiellettyä. Yksi sunnuntai käytettiin koululla korvaamassa näitä poissaoloja, opetettiin käsityönopettajille kankaanpainoa. Oppilaat opetettavat opettajille, hmm, lauseessa on mielestäni jotain mätää. Opintoviikotkaan eivät kuulemma tule täyteen, koska olen nyt tämän viimeisen viikon kokonaan poissa.Eivät, vaikka olen ollut koululla joka aamu puoli kahdeksan jo tekemässä ja monena iltana monta ylimääräistä tuntia. Ne eivät ilmeisesti vaikuta mitään. Ranskalaisia vaihto-oppilaita pääsin myös opettamaan korvaukseksi niistä työpäivistä. Mietityttää välillä että olenko sittenkään oppilas. Tänään kiehahti viimeisen kerran, koska olin jo saanut työni tehtyä, olisi minun pitänyt mennä pesemään muiden seuloja. Rangaistus ahkeruudesta?! Mutisin itsekseni, purin hammasta ja istuin paikoillani. Ei kuulu mulle.

Tiedän ehkä kuulostavani lapselliselta mutta tämä vuosi on ollut koulun suhteen aivan turha. Samaa olisin voinut tehdä kotoa käsin. Olen tietääkseni koulussa opiskelemassa, en leikkimässä opettajaa. Tai jos opetan niin joku korvaus olisi joskus kiva nähdä siitäkin työstä. Olen oppinut tämän vuoden aikana sanomaan ei. Ärsyynnyt paljon helpommin kuin ennen. Mikään tuskin tulee muuttumaan, joten ensi syksy purraan hampaita yhteen jotta jaksaa jouluun asti.

Nyt on kaikki hampaankolossa olleet ärsytykset puretttu, tai ei ehkä kaikkia mutta ainakin osa. Laitan ärsytyksen sivuun ja siirryn takapihan aurinkoon nauttimaan tästä helteestä vielä niin kauan kuin sitä kestää.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Monta monta metriä kangasta

Viimeinen kouluviikko on mennyt kankaanpainosalissa. Ollaan tehty asiakastyönä 5 metriä verhokangasta. Vaikea työ mutta hyvin selvittiin, vaikka hitaasti pitikin painaa että saatiin eriväriset kuviot toisiinsa kiinni. Millinkin heitto oli meinaan pahasta. Huomenna luovutetaan kankaat asiakkaalle, hän kyllä kävi jo tänään koulussa ihastelemassa työtämme. Lisäksi olen joka väliajalla painanut omia kankaitani. Yläkuvan kankaasta mustat osat on painettu seulalla ja muut värit olen maalannut. Pari viikkoa meni maalaamiseen kun aina aamuisin maalasin puolisentoista tuntia. Hidasta hommaa, mutta ai et tuli kivan näköistä uutta kangasta. Ja viisivärinen!

Tämäkin kangas asiakastyö. Serkun 5-vuotias tytär halusi örkkikankaasta hameen. Ja nimenomaan vaaleanpunaista. Toivottavasti tämä kelpaa, tätini lupasi ommella tästä sitten sen hameen, itse kun en ole mikään hyvä vaateompelija. Vihreää örkkiä painoin myös tänään, se menee vielä mankelin läpi huomenna. Ajatus olisi vielä painaa valkoiselle vaaleansinisiä örkkisiä, loppuviikko vielä aikaa.

Luumupuu oli yhtäkkiä puhjennut kukkaan. Olen illan istuskellut pihalla ja opiskellut pitsihuivin tekoa. Tekemistä ja purkamista ja tekemistä ja purkamista. Nyt alan jo pikkuhiljaa päästä jyvälle, tosin en vieläkään ole ihan varma onko huivista sittenkin tulossa liian leveä...
Aurinko on kyllä niin kiva!