Hiirenkorvat - neulottu kolmiohuivi

Aina välillä käy niin, että lähtee vaan neulomaan jotain ja keksii uusia juttuja työn edetessä. Tämä huivi oli juuri sellainen projekti. Kliseisesti voisi sanoa että alussa oli vain lankaa ja puikot. Ja niistä lähdettiin eteenpäin. Istuin viime viikon maanantai-illalla katselemassa telkkarista Harry Potteria ja pitääkseni itseni hereillä leffan loppuun asti ja välttääkseni tylsistymisen, nappasin lankakopasta kerän vihreää lankaa ja 60cm pyöröpuikot. Voisin koittaa tehdä huivia eli luodaanpa alkuun 5 silmukkaa ja lähdetään neulomaan. Ainoa vaatimus oli että huivista tulee kolmio ja niinpä lisäilin aina oikealla puolella reunoissa ja keskellä silmukoita, huivi kasvoi siis aina oikealla puolella neljän silmukan verran. Neulottuani kolme kerrosta ainaoikeaa, mietin että toisaalta voisihan huiviin tehdä jonkun pienen erikoisuuden ja niinpä nurjalla kerroksella neuloinkin oikeaa neuletta myös. Hei, sehän näyttikin aika kivalta, jatketaan tästä.

Ensimmäinen kerä meni ja loppui ja eikun uutta jatkoksi vaan. Neuloessani mietin koko ajan, että huivin reunaan voisi kyllä koittaa jotain pitsintynkääkin vääntää. Lanka toi mieleen ulkona parasta aikaa heräävän luonnon ja erityisesti koivut. Syntyi ajatus tehdä reunaan muutama lehtikuvio. Niinpä yhtenä aamuna selasin innoissani Haapsalun-huivi -kirjaa ja iltapäivällä vielä uudelleen äitini luona jotain hänen huivikirjaansa. Sieltä löytyi aika kivan näköinen lehtikuvio, ja niinpä nappasin eteeni ruutupaperin ja lyijykynän ja piirtelin suunnitelman paperille. Reunakohdissa pitäisi jossain lisätä aina muutama silmukka enemmän, mutta lopulta sain kuvion toimimaan. Yllätyksekseni työssä oli sillä hetkellä juuri oikea määrä silmukoita, että sain kuvion menemään tasan ja niinpä alkoi pitsineuleen osuus. Kaksi kokonaista mallikerran toistoa ja viimeisellä toistolla reunassa silmukoiden lisäykset heti kavennusten viereen, ettei seuraava lehtikuvio päässyt syntymään. Päättelyt, pingoitus ja hiphei, sehän tuli valmiiksi!

Langan olen ostanut jo muutama kesä sitten Rauman pitsiviikoilta jostain paikallisesta lankaliikkeestä ja muistaakseni se on Tekstiiliteollisuuden Teetee Elegant -lankaa. Aivan ihana lanka neuloa ja kaulassa pehmeä ja kutittamaton. Toisesta 50 gramman kerästä jäi jäljelle pikkuinen pallo, kokonaisuudessaan voisin arvioida että lankaa kului yhteensä noin 80 grammaa. Valmis pituus huivissa on noin 190cm ja korkeutta löytyy 85cm. Niin ja aikaa tämän neulomiseen meni kokonaisuudessaan vain kuusi päivää! Aivan mahtavaa, alle viikossa valmista! Tosin saatoin kyllä istuakkin menneen viikon aika tiuhasti puikot kädessä, onneksi koulussa oli vähän löysempi viikko ja ulkona&parvekkeella niin lämmintä että päivät saattoi vain kuluttaa neulomiseen. Saatoinpa saada katsottua muutaman jakson Gossip Girliäkin tätä tehdessä. Joskus kaikki osuus jossain neuleissa ihan nappiin ja tämä huivi oli juuri sellainen. Pingoituksen jälkeen lopputulos näytti niin loistavalta, että en voinut kuin hymyillä. Ja minusta tästä tuli juuri tähän vuodenaikaan sopivan keväinen ja raikas.

Purkki pienimmille aarteille

Pitkän haaveilun jälkeen nappasin eilen kaupasta mukaani uuden muumipurkin. Sen pienimmän. 

Isä kyseenalaisti että tarviitko sä nyt varmasti lisää purkkeja. Kyllä tarvitsen. 

Ainakin tämän pienen ja söpön. Niille pienimmille aarteille. 

Tai ihan vain hyllyn päälle koristeeksi. Ihasteltavaksi.

Aamun askareet

Herään ilman herätyskelloa ensimmäisen kerran 6.20. Eih, vielä ei jaksa kuitenkaan nousta, käännetään kylkeä ja jatketaan unta puoli kahdeksaan asti. Sopivasti herään muutamaan minuuttia ennen puolta ja painan television päälle. Samalla kun kuuntelen uutisia, selaan tabletilta blogit ja facebookin. Uutisten päätettyä vaihdan kanavaa kakkoselle, en ole vieläkään päässyt irti tästä muumit-pitää-katsoa-joka-aamu -perinteestä.

Löhöilen sängyssä puoli yhdeksään asti ja herättyäni kerään likaiset vaatteet pyykkikorista pyykkikassiin. Pussukka saa matkata tänään taas äitin luo pestäväksi. Pengon vaatekaapista päälleni vähän huonompia vaatteita, tänään on siivouspäivä!

Ennen varsinaista projektia kerään kuitenkin pääsiäistavarat pois nurkista ja siirrän ne kaappiin odottamaan taas ensi vuotta. Rairuoho on kuivunut kasaan, sen saisi heittää pois.

Pikku chili-istutukset osoittavat kasvun merkkejä ja siirränkin ne valoisammalle paikalle ikkunan eteen. Ruokapöytä on muuten taas ihan täynnä tavaraa, mutta vielä en jaksa sitä siivota. Siirtelen koriste-esineita paikasta toiseen. Varsinaiseen paikkaan asti niitä ei kuitenkaan kannata laittaa ennenkuin miäs saa roudattua kamansa tänne ensi viikolla. Sitten voidaan vasta sisustella taas kunnolla.

Syön edelleenkin hyvin harvoin aamupalaa, mutta tänä aamuna maha huutelee niin kovin, että pakko on laittaa jotain suuhun. Jääkaappi huutaa tyhjyyttään, mutta paahtoleipäpussi pelastaa. Mehukin loppui, sitä pitää muistaa hakea tänään kaupasta.

Ja sitten sen siivousprojektin pariin, joka onkin tänään parvekkeen ikkunoidenpesua! Tykkään kyllä pestä noita laseja, mutta voi että kun sälekaihtimien puhdistaminen on sitten aikaavievää ja rasittavaa puuhaa. Erehdyn pesun lomassa vastaamaan lehtikauppiaalle, joka saa myytyä mulle avotakka-lehden, mutta sovimme että tilaus alkaa vasta kesältä, jolloin äidille tilaamani lahjatilaus kyseisestä lehdestä loppuu. Okei, oli sillä myyjällä aika hyvä tarjouskin ja jotain lahjalehtiä sai taas kaupanpäälle.

Puolitoistatuntia myöhemmin projekti on vihdoin valmis. Itku meinasi tulla siinä kohtaa kun viimeinen ikkunalasi tipahti pois paikoiltaan ja kymmenisen minuuttia sen kanssa taisteltuani, lasi meni vihdoin takaisin omaan paikkaansa. Hetken jo mietin, kenet ihmeessä soitan apuun kun roikun itse lasissa kiinni. Lattianpesu saa vielä odottaa. Nappaan vielä kuvat vanhasta hellastani, joka lähtee myyntiin. Uusi hella saapui eilen, mutta vielä sitä ei saatu paikkaansa. Kello lähestyy vasta puoltapäivää ja seuraavaksi lähden hakemaan autoa veljeltäni ja sitten äitin kanssa vähän shoppailemaan. Näin on hyvä aloittaa viikonloppu!

Talvinen muisto -villasukat

Oliskohan nää nyt sitte ne talven viimeiset villasukat?! Kovin on ainakin mun mielestä vielä talvisen sävyiset. Nämä on itseasiassa vähän vahingossa syntyneet sukat. Mä nappasin lankakerät mukaani palmusunnuntaina kun lähdin vanhempieni luokse aikeena vihdoin opetella linnunsilmäkuvioneuletta, jonka bongasin jo syyskuussa Modasta. Vaan kun lähtee pienessä kiireessä kotoa, niin langat kyllä tulivat mukaan, mutta ohjelehti jäi tietenkin kotiin. Niinpä kun pikkuveli ehdotti, että katsottaisko joku leffa, päädyin tekemään langoista sukkia. Neuloin yhdellä värillä aina kolme kerrosta, niin että ensimmäinen kerros langan vaihtuessa nurjalla ja kaksi seuraavaa oikealla. Niinpä tuo langan vaihtumiskohta korostuu kivasti tuoden pienen lisän muuten perinteisiin raitasukkiin. Tykkään lopputuloksesta, mutta nyt parin lämpimämmän päivän jälkeen nämä tuntuvat kyllä todella talvisilta ja niinpä heitinkin edellispäivänä puikoille kovinkin keväistä vihreää. Tämä päivä muuttui yllättäen vapaapäiväksi kun koulussa ei olekaan mitään tekemistä jotenka taidankin napata neuleen käteen ja lähteä parvekkeelle neuloskelemaan!  

Pääsiäinen 2014

Aurinkoista 2. Pääsiäispäivän huomenta!

Tuli pidettyä tahattomasti vähän blogitaukoa, vaikka alunperin se ei ollut ollenkaan suunnitelmissa ja pari postausideaakin oli odottamassa. Meillä on ollut tänä vuonna vähän perinteistä poikkeava pääsiäinen, vaikka siis yleensäkään mitään pääsiäisperinteitä ei kamalasti löydy. Tämän pääsiäisen kuviot saivat alkunsa jo oikeastaan viime viikon tiistaina, jolloin kävimme poikaystäväni kanssa katsomassa yhtä asuntoa. Meillähän oli siis tarkoitus etsiä isompaa kämppää kun miekkonen viimein on muuttamassa pois Porista ja olisi tarkoitus aloittaa yhteiselo. Koko keskiviikko päivä pohdittiin että lähetetäänkö nyt se asuntohakemus vai ei ja lopulta päädyttiin siihen, että kyllä me ainakin kesä pärjätään vielä tässä mun yksiössäkin. Se vain tarkoitti sitä, että jonkun pitää pikkuisen siivota omia tavaroitaan, että tuo mieskin saa joitain omiaan tuotua tänne. Ja niin siis, se pääsiäinen onkin nyt sitten mennyt kaappeja tonkiessa.

Torstaipäivä vietettiin vielä rentoutuen Tallinnassa ja pitkäperjantai aamulla ryhdyi tuumasta toimeen tämän siivousprojektin kanssa. Ensimmäisen päivän saavutuksena oli yksi jätesäkillinen roskaa, toinen vanhoja vaatteita Uffin laatikkoon vietäväksi sekä siis siivotut vaatekaapit, joista toisen sain tyhjentymään kokonaan pois omista tavaroistani. Ja kun se mopo lähti shoppailun osalta vähän irti Tallinnassa, niin pakko oli tietysti luopuakkin joistain vanhoista vaatteista, että sai uusille tilaa. Lauantaipäivä käytiin kiertelemässä huonekaluliikkeitä etsien uutta vitriiniä/vaatekaappia, jotta saataisiin vähän lisää kaappitilaa. Mutta koska sopivaa ei löytynyt, muistui mieleen, että kellarikomerossa olisi kyllä yksi kaappi, joka ostettiin silloin kun muutin Turkuun vuodeksi. Pohdinnan jälkeen päätös oli että jospa se vanha kaappi tuotaisiinkin ylös niin vältyttäisiin uuden ostamiselta. Ja eilisilta menikin siis kaapin purkamiseen, roudaamiseen ja taas kokoamiseen. Niin ja kellarikomerokin tuli siinä järjesteltyä uudelleen. Yön yli nukuttua kaappi tuntuu oikein hyvältä tuossa nurkassa ja ehkpä se saa nyt jäädä siihen.

Mä en ole siis ehtinyt paljoa koneen vieressä edes kääntymään, vaan koko pääsiäinen on mennyt kaappeja siivoten. Alimmat kuvat kertovat tämän hetkisen todellisuuden, mutta siis onhan täällä kämpässä jo paljon siistimpää kuin lauantai-illalla. Nuokin tavarat saadaan suurinosa tuohon kaappiin onneksi piiloon ja ehkä tänne asuntookin koittaa vielä järjestys. Kunnes viikonpäästä taas pohditaan mahtuuko poikakaverini kaikki tavarat sittenkään tänne. No onneksi kellarikomerossa on vielä tilaa. Niin ja siis, ei meidän koko pääsiäinen nyt ihan siivoamista ole ollut, vaan ollaan me vierailu vanhempieni luona, kierrelty kaupungilla, syöty virvonvarvonpatukoita ja katseltu aina siivoustylsyyden iskiessä vähän sarjoja netflixistä. Eilen avattiin parvekekausi, mikä ihana lämpö ja seuraava siivousprojekti liittyykin parvekkeen siivoamiseen ja íkkunalasien pesemiseen. Ja nyt lähdetään katsomaan saisiko torilta munkkikahvi-aamupalat! Mulla olis yhdet sukatkin valmiina, koitanpas kuvata nekin pian, vaikka nyt pääsiäisenaikaan ei kyllä ole tietyistä kiiresyistä tullut neulottua yhtään lisää. Mutta ehkä pian on taas jo neulontaa-aikaakin.

Neulejumi on ohi!

Noniin! Viikko niitten parissa tuhtatessa meni, mutta tulivatpas valmiiksi. Mä tosiaan ähkyilin silloin runsas viikko sitten, että neulotuttanut ei ole pariin viikkoon ollenkaan ja sukkaähkytys vaivaa niin pahasti, ettei neulominen huvita ollenkaan. Vaan julkastuani sen tekstin, nappasin kuitenkin puikot ja lankakerän eteeni. Netflix pyörimään ja sukat alulle! Neulonut en kyllä yhtään enempää kuin ensimmäisen sukanvarren puoliväliin asti ja seuraavan viikon ajan tuijoteltiin neuleen kanssa vuorotellen toisiamme aina ohikulkiessa että pitäiskös hommaa jatkaa. Ei olisi huvittanut ei sitten millään. Viime viikonlopun vietin veljeni seurassa vanhempieni luona heidän itsensä lomaillessa ulkomailla ja nappasin perjantai-iltana neuleen laukkuuni juuri viime tipassa ennen veljeni saapumista. Meillä oli oikein kunnon laiskotteluviikonloppu ja leffoja sekä sarjoja ehdittiin tuijotella oikein ajan kanssa. Ja kas kummaa, samalla sukatkin valmistuivat ihan kuin itsekseen!

Mallia otin vähän Neulekirjan Bones-sukista, mutta neuloin nuo oikeat silmukat ilman mitään kierteitä, sillai perinteisesti yksinkertaisella tavalla siis. 2 nurin, 1 oikein neuletta 15 kerrosta putkeen, sitten kerros oikeaa, 3 nurjaa ja kerros oikeaa. Ja toistetaan. Lankana on Novitan Nallea kivan punaisenkirjavassa sävyssä ja yksi 100grammaa riitti näppärästi molempiin sukkiin. Varsin simppelineulemalli jonka lopputulos näyttää kuitenkin hieman erilaiselta ja tuo monivärinen lankakin sopii kuvioihin hyvin. Ainoa mikä tällaisessa oikeinnurin neuloksessa häiritsee on kyllä nuo puikon vaihtumiskohdat, ne näkyvät osittain pikkuisen liiankin selkeästi. Toisaalta, ei villasukkien tarvitsekaan olla täydelliset ja mikä parasta, näiden sukkien myötä pääsin eroon siitä neulejumituksesta ja pistinkin seuraavatkin sukat taas puikoille. Ehkä tämä siis taas tästä. Joskus pieni tauko voi auttaa paljonkin!

Pääsiäiskimppu

Hyvää Palmusunnuntaita!

Minäkin kävin eilen metsästämässä pajunkissoja ja kokosin ruokapöydälle pääsiäismäisen kukka-asetelman. Nuo pikkuneilikat eivät nyt varsinaisesti ole ihan pääsiäiseen liittyviä, mutta pidän niistä niiden kestävyyden takia. Muistin viikolla että ostin viime pääsiäisen aikaan tuollaisia styrox-munia ja ajatus oli jo silloin päällystää ne. Niinpä ryntäilin eilen aamupäivällä kauppaan ja ostin muutamat kerät Novitan Miami lankaa raikkaan keväisissä sävyissä. Muniin laitoin pätkät kaksipuolista teippinauhaa ja lähdin kiertämään lankaa niiden ympärille. Perään liimasin grillitikun ja näin pääsiäiskimppu sai vielä pääsiäismäisemmän ilmeen. Tykkään kovasti ja tajusin vasta asetellessani tuohon lasipurkkiin lisää virvonvarvon-patukoita, että valitsin langoiksi juuri karkkipaperin väriset langat. Toivottavasti tämä kimppu säilyy vielä sen viikon verran eli pääsiäisajan ylitse, sitä kun on niin kiva katsella! Ja jospa huomenna nostaisi muutkin pääsiäiskoristeet esille, mä niin tykkään näistä sesonkijutuista! Ja tänään tietysti jännityksellä odotellaan pikku noitia saapuvaksi ovien taakse.

Nyplätty Pääsiäisnoita

Tämä on kyllä niin suloinen noita, että mahtaakohan se sittenkään olla kotoisin Kyöpelivuorelta?! 

Viimeiset kaksi nypläyskertaa ja pikkuisen vielä omaa aikaakin kuluivat pienen noidan parissa. Tämä olikin ensimmäinen tämmöinen kuvionypläämisjuttuni, yleensä olen tehnyt vain liinoja. Halusin toiseksi viimeisellä kerralla jotain pientä ja nopeaa nyplättävää ja malliksi valikoitui suloinen noita. Lankoja löytyi omasta takaa ja päätin että tämä työ saa olla oikein kunnolla värikäs, sellainenhan sopii hyvin pääsiäiseen. Pieni kämmi kuitenkin kävi, sillä iskinkin alustalle mallipiirroksen enkä pistelymallia, mutta sehän sopi minulle paremmin kuin hyvin. Lankani olisivat olleet alkuperäiseen kokoon aivan liian paksuja ja valmis työkin olisi ollut aika pikkuruinen. Opettaja tuntui olevan vähän järkyttynyt huomatessaan asian, mutta kun itse ajattelin vain että eihän se mitään haittaa ja tästä tulee sitten vain isompi niin hommaa päästiin jatkamaan eteenpäin. Tätä työtä tehdessä minulla oli ensimmäistä kertaa oikeasti sellainen olo, että osaan lukea näitä nypläyksen piirroksia. Ohje oli tanskaksi, mutta kyllä sieltä silti pystyi käsittämään minkä määrän nypylöitä tarvitsee mihinkin osaan ja niitähän oli oikeastaan aika vähän kun työ tehtiin osissa ja koukkimistakin oli aika paljon. Suihkuttelin valmiin työn hajuttomalla hiuslakalla silityksen jälkeen, näin se pysyy kivasti muodossaankin. Tämä pääsee nyt pääsiäisen ajaksi roikkumaan ikkunaan ja ehkäpä näitä voisi joskus nyplätä muutaman lisääkin!

Ja hei, mun narsissi-istutuksetkin alkoivat viimein tällä viikolla kukkimaan!

Parvekkeen keväthaaveita

Tämä aikainen kevät on saanut kovasti miettimään jo parvekkeen sisustamista kevätkuntoon. Taisin ajatella asiaa ensimmäisen kerran jo pari viikkoa takaperin ja eilen olisin ollut ryntäämässä jo ikkunoiden pesuunkin, mutta sateinen sää sai mieleni muuttumaan. Kyllä sen ehtii sitten aurinkoisemmallakin ilmalla, ehkäpä sitten ensi viikonloppuna. Tosin järkevänä ikkunanpesun jättäisi vasta ihan toukokuun loppuun, silloin kun tuo viereisellä koululle menevä liikenne hiljenee ja katupöly ei pöllyä enää niin kovasti. Eikä sää ole vielä ihan niin lämminkään, että viitsisin kaivella tuolien tyynyt kellarikopista ja pitää niitä yötä päivää partsilla. Vaikka se etuhan tuolla on että lämpötila ei nyt enää laske niin kovin alas kun päivällä aurinko lämmittää ja lasitus pitää tilan lämpöisenä auringonlaskettuakin.

Maltillisuus ei ehkä ole mun paras puoleni sillä hinku sisustuspuuhiin olisi nyt siis jo kova. Oikeastaan paljoa ei tarvitsisi edes sisustella, sillä vanhat kalusteet ovat edelleenkin ihan hyvät ja tyynytkin sellaisessa kuosissa ettei niihinkään tarvitse uusia päällysteitä ommella. Eniten olen tässä pohtinut tuota istutuspuolta, pieni parvekepuutarhuri minussa nostaa taas päätään. Viikonlopun aikana kierreltiin vähän kaupungilla ja jokaisessa kaupassa oli pakko käydä kurkkimassa siemenpuolella josko löytyisi jotain kivaa istutettavaa. Hongkong tarjosi siemenpusseja hintaan 5kpl 2euroa ja mukaan tarttui salaatteja, chilinsiemeniä, ruohosipulia ja jotain oreganon tapaista. Viime vuonnahan mulla oli parvekkeella perunaakin ja sitä tekisi mieli laittaa tänäkin vuonna, vähän syvempään saaviin kylläkin sillä viime vuotinen saalis jäi kovin pienikokoiseksi.

Innostuin selailemaan myös pikkuisen Ikean kesävalikoimaan ja kokosin kollaasiin suosikkejani, joita voisin parvekkeelle tänä vuonna hankkia. Tuollaisesta pienestä arkusta olen haaveillut jo useamman vuoden, sinne saisi kivasti tuolien tyynyt suojaan kostealta. Toisaalta tyynyt voisi säilöä myös koriin ja korin nostaa kätevästi sisälle yön ajaksi. Alkukesien yökosteus kun on sellainen joka saa inhottavasti tyynyt tuntumaan aamuisin kosteilta, onneksi tätä ongelmaa ei loppukesästä enää ole. Nurkkaan laitettava hyllykkökin olisi kiva ja siihen saisi mukavasti istutuspurkin jos toisenkin. Jouluvalothan mulla roikkuu edelleen ikkunassa ja noista pikkulampuista idean saaneena mietin, että josko niitä tuunaisi pikkuisen niin ne voisi sytytellä myös pimenevinä kesäiltoina eivätkä ne näyttäisi kuitenkaan suoranaisesti jouluvaloilta. Nuo pitsireunaiset kynttilänaluset olivat vain niin söpöt että nekin oli kollaasiin saatava vaikka harvemmin parvekkeella tuleekaan kynttilöitä poltettua. Ja miten siisti tuollainen oma sitruunapuu olisikaan! Viime vuotinen kirsikkatomaatti ei lopulta oikein viihtynytkään parvekkeella, taisi olla sille vähän liian kuumaa, joten tänä vuonna voisi yrittää sitruunojen kasvatusta. Niin ja toisen matonkin voisi virkkailla, kudettakin olisi vielä edellisestä jäljellä.

Siivoaminen on kuitenkin se mistä oikeasti tämä parvekkeen laitto kesäkuntoon pitää aloittaa ja siementen istutusaikakin on varmasti jo kohta käsillä. Todellisuus on kuitenkin se, että vaikka kuinka mietin tuon parvekkeeni sisustamista, on meillä uuden asunnon haku päällä kun ei me taideta poikakaverini kanssa tänne minun pieneen yksiööni mahtua kun tuo rahtaa tavaransa pois länsirannikolta, eli oikeasti voipi olla että tätä parveketta ei niin kovasti sisustetakkaan vaan jotain ihan muuta. Uuden asunnon toivelistalla kun olisi joko parveke tai sitten oma pieni terassi, jonne saisi kaikki samat tavarat kun parvekkeellekin. Toisaalta otimme sen asenteen että pakko ei ole muuttaa ennenkuin se oikeasti hyvä uusi asunto tulee vastaan eli siksi voin vielä haaveilla tämän nykyisen parvekkeen kesäkuosistakin.

Kollaasinkuvat: Ikea

Käsityö-höpinät

Mä olen nyt ollut tasan kaksi viikkoa koskematta puikkoihin. Kyllä, en ole neulonut kerrostakaan pariin viikkoon! Lankaa kyllä olisi, ideoita samoin sekä muutama toteuttamista odottava projektikin. Mutta kun ei huvita, ei sitten pätkääkään! Olen koko alkuvuoden neulonut lähes päivittäin eli ehkä tämä vaihe oli odotettavissa. Helmi-maaliskuun aikana sukkapareja tuli tehtyä lähes kymmenen ja jotenkin tuntuu että tällä hetkellä vaivaa pieni sukkaähky. Olen miettinyt tekeväni huivia, mutta senkin kanssa tyssäsi alkumetrien jälkeen. Ei vain huvittaisi yhtään. Toteutuslistalta löytyivät myös kaksikerroksiset tumput, mutta eihän näin lämmin kevät houkuta yhtään talvivaatteiden tekoon. Olen selaillut pinterestiä ja miettinyt pääni puhki, mutta kaikki työt mitkä haluisin tehdä tuntuvat jotenkin kovin talvisilta ja näin ollen epäkiinnostavilta tällä hetkellä.

Jos neuletyöt eivät innosta niin nyplääminen kiinnostaisi kyllä kovastikkin. Sain liinan valmiiksi siinä vaiheessa kun kurssikertoja oli enää kaksi jäljellä ja se viimeisin todella oli jo tämän viikon torstaina. Ensi viikosta lähtien ei siis ole enää viikkottaista nypläämistä. Valitsin tyynylleni hyvin pienen työn ja epäilin kovasti saisinko sen tämän kevään aikana valmiiksi. Käytin hyväkseni kurssin viimeisen kerran ja kysyin kaiken opettajalta valmiiksi, että osaisin tehdä työn yksikseni loppuun. Ja koska työ ei paljoa jäänytkään kesken, niin nappasin tyynyn eteeni eilen illalla ja iskin työhön viimeisen neulan yhdeksän aikaan illalla. Vielä olisi päättelyt. Sinäänsä vähän harmittaa etten ottanut tehtäväkseni jotain isompaa, jota olisi voinut tehdä kesälläkin, mutta toisaalta tunnen kyllä itseni ja luulen että en olisi kesän aikana kaivanut tyynyä kertaakaan esiin. Eli ehkä ihan hyvä että työ oli pieni ja nopea, joka tuli nyt valmiiksi ja syksyllä jos kansalaisopisto edelleen jatkaa kurssin järjestämistä, voin aloittaa jonkin kokonaan uuden työn. Tuo nopsa projekti oli kyllä siitä kiva, että vähän mietin toteuttaisinkin samalla pistelymallilla usemmankin jutun.

Ompelukoneeseen en ole ehtinyt koskea moneen viikkoon ja pikkusen tekisi mieleni ommella jotain uutta keväistä sisustusta. Niinkuin sohvatyynyjä. Niiden päällisiä kun on niin kiva vaihdella ja kangaslaatikon uumenia samalla tuhota. Olen miettinyt myös muita pikkuisen kesäisempiä projekteja jo ja aamulla kaivoin laatikoista kirjontatyöt esiin. Ostin itselleni yhden piirretyn liinan vuoden alussa viimeisillä työkerroillani käsityöliikkeestä ja kirpparilta löytyi halvalla kirjontalankoja. Edellisen liinan valmistumiseen meni kolmisen vuotta ja luulen että tämän vähän isomman parissa saattaa hyvin mennä kaksinkertainenkin määrä. Tosin työ oli monta vuotta ihan vain edistymättäkin, ja valmistuikin suhteellisen nopeasti kun vain joka ilta kirjoi muutaman tunnin. Pidän tuosta liinan piirroksesta ja noista lankojen väreistä, mutta vaikein osuus on se kun pitää miettiä millä värillä minkäkin osan tekee. Valmista lopputulosta kun on niin vaikea tietää etukäteen.

Ei tässä nyt varmaan ollut taaskaan mitään päätä eikä häntää, mulla vaan on jotenkin ihan sellainen olo että jotain pitäisi tehdä mutta kun en yhtään tiedä mitä. Eilen olin kokeilemassa kahvakuulaa ensimmäistä kertaa ja tänään on jokainen lihaskin niin jumissa että mistään käsitöistäkään ei varmaan tulisi yhtään mitään. Jotenkin se puikkoihin tarttuminenkin houkuttaisi kovasti kun on pari viikkoa ollut ilman ja uskon että innostus palaisi varmasti taas nopeasti kun vain alkuun pääsisi. Ehkäpä siis lopetan tämän pähkäilyn ja otan vain lankakerän eteeni ja alan silmukoiden luontiin!