torstai 31. joulukuuta 2015

Vuosi 2015 pakettiin

Vuosi lähenee loppuaan ja on perinteisen vuosikoosteen aika. Itse tykkään ainakin näitä lueskella ja moneen seuraamaani blogiin olikin koostetta jo ilmestynyt. Minä kävin tekemässä aamusta puolikkaan työpäivän ja ennen siirtymistä uuden vuoden vastaanottamiseen, on hyvä hetki kerrata mitä kaikkea tähän vuoteen 2015 oikein mahtuikaan. Olen yleensä pitänyt nämä koosteet käsityöpainotteisina ja niin aion tehdä myös tänäkin vuonna.


Oli mielenkiintoista käydä läpi viime vuonna kirjoittelemaani koostetta ja sen perään käsityötavoitteita tälle vuodelle. Tänä vuonna en ehkä ollut ihan yhtä tuottelias mitä vuonna 2014, mutta se selittynee opinnäytetyön puurtamisella. Taisin viime vuonna kirjoittaa, että keskityn pelkkien sukkien neulonnan sijaan muihinkin neuletöihin, mutta aika sukkapainotteinen se tämäkin vuosi vain oli. Yhden tavoitteen ainakin saavutin, nimittäin neuloin alkuvuodesta ensimmäisen villatakkini. Ja juu, se oli kyllä lasten kokoa, mutta hei, kävin minä ostamassa langat myöskin aikuisen villatakkiin! Jospa jo ensi vuonna saisin sen puikoille... Tänä vuonna innostuin myös enemmän virkkailusta ja kyllästyin pitsinnypläämiseen. Yksi valmis liina tuli vuoden aikana valmiiksi, mutta loppukeväästä en enää jaksanut lähteä nypläystunneille enkä jatkanut harrastusta enää syksylläkään. Odotan että nypläyskärpänen pääsisi vielä joskus iskemään uudemman kerran, mantelit on vieläkin opettelematta!


Asetin tämän vuoden tavoitteeksi neuloa sukat varpaista varteen ja tällä tapaa tehtyjä sukkia syntyikin muutama pari. Perinteisten villasukkien sijaan tein Reaverse-tennarisukkia parit parit ja neuloin itselleni Hai-saappaiden malliset tossukat. Vauvojen sukkia valmistui useampikin pari ja innostuin kuvioiden kirjailusta neuletöihin. Näistä mieleenpainuvimmat olivat Muumi-sukat sekä vasta loppuvuodesta valmistuneet My Little Pony -sukkaset, ne ovatkin muuten vielä esittelemättä paremmin.Pikkuprojekteja valmistui muutamia, virkkasin heijastimia ystävänpäiväksi ja Miami-langasta syntyi kasa pieniä hedelmälohkoja. Tilasin Briteistä itse suunnittelemaani Örkki-kangasta ja ompelin siitä penaaleja. Kaksi kangaspalaa odottavat vielä koskemattomina. Ompeluhommia tuli harrastettua muutenkin uusien tyynynpäällisten ompelun muodossa. Joulukuussa julkaisin ensimmäisen oma kirjoittamani ohjeen Jouluisiin kotitossuihin ja blogini kävijäennätykset paukkuivat sen johdosta. Olen todella iloinen ja kiitollinen, miten hyvän vastaanoton tossuni saivat ja onpa facen villasukkaryhmässä näkynyt nyt useampiki ohjeellani tehty tossupari. Kiitos vain kaikille tossuista innostuneille!


Summataanpas siis vähän vuoden käsitöitä yhteen:

23 paria villasukkia, näistä 8 paria vauvojen kokoa
lapaset äidille
kolmet kotitossukat
ommeltuja penaaleja parikymmentä kappaletta
muutama tusina virkattuja hedelmälohkoja ja keksejä
virkattuja heijastimia
kolmisenkymmentä joulukorttia
pienenpieni tonttulakki
elämäni ensimmäinen villatakki, lastenkoko 
pyöreä nyplätty liina


Toiveissa oli päästä tänä vuonna vierailemaan uusissa lankakaupoista ja niistä varmasti ikimuistoisin oli elokuun kotimaanreissulla vierailtu Lankatalo Tapion kauppa. Toki kaupasta löytyi lankoja vaikka ja miten, mutta ehkä paremmin muistissa on se pikkuinen kapea hiekkatie, jota pitkin kauppaan ajettiin. Meillä meinasi auto kääntyä jo parikin kertaa ympäri, kun mies oli ihan varma, että olemme eksyneet. Minä olin sinnikkäästi sitä mieltä, että tästä tämä tie nyt menee ja kun viimein tie loppui, näkyi kauppa jo edessämme. Paperiset kartat kunniaan hei, hienosti löydettiin perille. Samaisella reissulla vierailin myös Jyväskylässä Titityyllä, varsin suloinen puoti sekin. Yritimme tehdä ystäväni kanssa myös todeksi haavettamme omasta lankakaupasta, mutta lopputulokseen ei vielä tällä kertaa päästy. Ehkä vielä joskus...


Tuo oman yrityksen perustamisesta haaveilu ja sen todeksi tekemisen selvittely veivät keväästäni ja kesästäni aika paljon aikaa tänä vuonna. Syksyllä oli vihdoin myönnettävä, että haave on tässä vaiheessa ehkä vielä mahdoton. Kevään aikana puursin opparin parissa välillä innokkaasti ja välillä vähemmän innokkaasti, valmistuen kuitenkin kesäkuun alussa tradenomiksi hyvin arvosanoin. Kesän jälkeen työt kirjakaupalla loppuivat ja vietin muutaman kuukauden työttömänä kotona miettien, mitä haluaisin elämässäni tehdä. Sattuman kautta sain uusia hommia ja näin parin viikon kokemuksen jälkeen voin todeta viihtyväni uudessa työssäni erittäin hyvin. Tuntuu melkein kuin olisin ollut työssä jo pidempäänkin. Elämään löytyi säännöllinen päivärytmi ja illat ovat taas täyttyneet käsitöistä. Syyskuun alussa juhlistimme äitini kanssa valmistumistani viikon Rooman matkalla ja se taisikin jäädä vuoden ainoaksi ulkomaanmatkaksi. Eikun hetkinen, käytiinhän me tuon miekkosen kanssa alkukeväästä Tallinnassa piipahtamassa ja mahtuipa kesään Tuuri-reissun lisäksi roadtrip Mikkeliin. Kaiken kaikkiaan tuntuu, että vuoteen on mahtunut yhtä sun toista, mutta nopealla tahdilla tuntuu tämä vuosi menneen. Mitä ensi vuosi tuo tullessaan, sitä on paha lähteä arvaamaan. Haaveita olisi vaikka ja kuinka, jospa niistä edes osa kävisi ensi vuoden puolella toteen!

Oikein hyvää uutta vuotta siis ja kiitokset kaikille blogissani tänä vuonna piipahtaneille. Ihan niin tiivisti en ehtinyt tänne höpöttelemään, mitä olisin tahtonut, mutta jonkinlaista säännöllisyyttä oli sentään havaittavissa. Uusia lukijoitakin tänne ilmeistyi muutama, tervetuloa seuraamaan vaan. Kiva jos nämä minun höpötykseni kiinnostavat, lähinnä kun tätä blogia tulee kirjoitettua itselle käsityömuistoksi. Ensi vuoden suhteen mulla on suuria suunnitelmia myös käsitöiden saralla, niistä sitten lisää vuoden tavoitteita listattaessa! Nyt minä menen ottamaan pienet päikkärit ja illalla suuntaamme vanhempieni luokse rauhallisesti iltaa istumaan! Viettäkää kiva loppuvuosi, sitä ei olekaan enää montaa tuntia jäljellä!

Nähdään ensi vuonna!

Vuoden 2014 koosteeseen pääset kurkkaamaan tästä

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Joulukortit 2015


Joulukortteja tuli tänä vuonna tehtyä kolmisenkymmentä kappaletta ja kyllä näiden tekemiseen muutaman illan sai käytettyä. Malli on joka kortissa sama, vaikka yhtään identtistä korttia ei kolmenkymmenen joukkoon mahdukkaan. Käytin kortteihin erilaisia kuviopapereita, nauhoja sekä "hyvää joulua"-tarroja. Pohjapapereitakin oli kahta, punaista ja valkoista. Varsin simppeleita näistä tuli ja omaa silmää oikeinkin miellyttäviä. Eikä näitä olisi varmasti ehtinyt tehdä näin isoa pinoa, jos olisi yrittänyt tehdä korteista liian monimutkaisia. Ja vaikka näiden tekemiseen meneekin vähän aikaa ja vaivaa, niin olen edelleen silti perinteisen postissa lähetettävän joulukortin kannattaja ja varsinkin itsetehtyjä kortteja vastaanottan itsekin mielellään. Tänä vuonna meille tuli postitse melkein yhtä monta korttia kuin itsekin lähetettiin, eli onneksi joku muukin vielä pitää näitä perinteisiä joulutervehdyksiä arvossaan. Perinteisesti kortit tietysti vietiin postiin vasta viimeisenä päivänä ja viime vuodesta viisastuneena laitoin tänä vuonna osoitteet ylös ensi vuotta varten!

maanantai 28. joulukuuta 2015

Taas näitä ruttusukkia




Moneskohan sukkapari nämä jo ovat tällä samaisella mallilla?! Mutta kun nämä ruttusukat ovat vain niin kivoja käytössä. Oikeastaan äitini on ihastunut tähän malliin ja esitti syksyllä pyynnön, tekisinkö hänelle kolmannet sukat samalla mallilla. Tämä ohjehan löytyy Novitan ensimmäisestä sukkalehdestä ja lankana tietty seiskaveikka. Tuntuu jotenkin hauskalta muuten aina mainita tuo lanka, josta sukat on tehty, kun useimmiten se on seitsemää veljestä Novitalta. Ei näiden tekemisessä montaa päivää mennyt, mutta äiti halusi että sukat annetaan hänelle vasta jouluna. Ja paketin avatessaan hän vaihtoikin sukat heti jalkaansa, väriksikin kun oli valikoitu punainen joulun kunniaksi.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Harmaat sukat koko perheelle

Niin vaan se joulu tänäkin vuonna oli ja meni ja täällä on ainakin syöty vatsat ja massut pulloilleen. Huh, ihan jotenkin hassua, että vaikka vapaapäiviä oli vain neljä, tuntuu kuin tätä joululomaa olisi vietetty ainakin viikko, jos ei kaksikin. Taidan olla hyvin rentoutunut. Toisaalta menihän tuo joulu aika rennolla kaavalla, leffoja tuli tuijoteltua useampikin, palapelejä ja lautapelejä on tehty ja pelattu, vähän on kyläiltykin ja niin siis mainitsinko jo, että syöty on myös. Tammikuussa alkavaa herkkulakkoa varten on tullut tankattua kyllä vähän liikaakin. Jouluksi ostamaani kirjaa sen sijaan en vielä ole ehtinyt korkkaamaan, jokunen joululahjakin on vielä testaamatta, puikkoihin en ole koskenut ja tietokoneenkin avasin ensimmäistä kertaa tänään sitten aatonaaton. Joululahjaksi sain lähes kaiken toivomani, eli vissiin on tullut oltua ihan kiltti tänäkin vuonna. Itse sensijaan lahjoin tuttuja perinteiseen tapaan villasukilla, joten niitä olisi nyt esittelyn alla. Niin ja joulukortit! Aloitetaan nyt kuitenkin sukista.




Alkuun siis kerralla kolme paria esittelyyn. Nämä sukat menivät kaikki samaan perheeseen ja toiveina oli kaikille samanväriset (harmaat) sukat. Äidin ja pienen neidin sukkiin tein samanlaista pitsineulosta ja perheen isälle ihan vain perussukat. Pohdin pitkään, mikä pitsineulos toimisi myös noin vuoden ikäisen sukassa ja päädyin käyttämään samaa mallia, kuin kerran aiemminkin tekemissäni sukissa. Mallineule löytyi siis Haapsalun huivikirjasta. Äidin sukkaan tein tuohon jalanpäälle myös pitsiä, mutta lapsen sukassa pitsiä löytyy vain varresta. Vanhempien sukissa lankana on seitsemää veljestä ja lapsen sukan tein Dropsin Baby Merinosta, siitäkun löytyi sopivasti samansävyinen harmaa. Seitsemänveljes on mielestäni nähkääs vähän liian paksua lankaa pieniin sukkiin, joten merinoa oli kivempi tikutella lapselle. Nämä sukat olivat jo hyvissä ajoin ennen joulua valmiina ja olikin hauska tehdä koko perheelle sukat samalla teemalla, tällä kertaa tuo teema oli siis väri. Tietysti aloitin tylsimmästä päästä, eli perussukista, vaikka ei näitä tehdessä kyllä päässyt kyllästymään. Toivottavasti tuli kaikkien jalkoihin sopivat!

lauantai 19. joulukuuta 2015

Piparkakkutalo jouluna 2015




Jos viime vuonna haastoin itseni ensimmäistä kertaa piparkakkutalon tekemisessä, niin kyllä tässä elämäni toisessakin talossa riitti haasteita! Tämän vuotinen projekti tosin oli ehkä pikkuisen helpompi kasaamisen kannalta, mutta koristeluihin menikin sitten puoli päivää. Meille ei alunperin pitänyt tänä vuonna edes tulla piparitaloa, ei sitä viime vuotistakaan nähkääs kukaan syönyt. Mutta vietettyäni aikaa jälleen kerran Pinterestissä, innostus piparkakkutaloa kohtaan vain kasvoi. Pakko se oli vaan täksikin vuodeksi tehdä. Tällä kertaa tosin talo valmistettiin ihan kaupan valmistaikinasta, talon mallin suunnittelin itse.

Halusin ehdottomasti talon päätyyn piipun, jonka koristella kettukarkeilla. Tuolla karkkien alla on tosiaan siis piparia, näin piipun tekoon meni vähän vähemmän karkkeja, kun yhden karkin sai leikata neljäksi "tiilenpalaksi". Ikkunoihin laitoin paiston ajaksi muumitikkareita murskattuna ja ne sulivat sitten uunissa ikkunalaseiksi. Katto on tehty karkkinauhasta ja pihan aidan rakensin suolatikuista. Pihalle oli aivan pakko tehdä vielä muutama marenkikuusi koristeeksi. Harmi vain että nuo isoimmat marenkikuuset kaatuivat uunissa, niin että niistä pääsi pihaan asti vain yksi. Pikkukuuset pysyivät kasassa paremmin.

Talon eteen tehty veranta on erillinen rakennuksensa ja siksi sen ikkunoihin asti ei riitä valo. Verannan eteen tein terassin myös suolatikuista ja ostamastani nonparellipaketista löytyi sopivasti tuollaisia isompia harmaita kidepaloja, niistä sai kätevästi tehtyä pihatien. Talon takapuolelta löytyy vielä kaksi ikkunaa sekä pieni kolo, josta saa laitettua led-tuikun talon sisälle. Sen palaessa valo tuikkii kauniisti noista ikkunoista. Sokeritahnalla kuorruttaminen ei ole se vahvuuteni, vaatisi varmasti vain lisää harjoitusta, jossa saisi aikaan tarkkaa ja selvää jälkeä. Nyt tuo kuorrute sotki vähän talon seiniä, mutta ainakin sain sillä talon pysymään pystyssä.

Varsin soma tästä pikkumökistä tuli ja ehkäpä sitä sitten joulunpyhinä jo nakerrellaan kulmista. Ja ensi vuonna voi haastaa itsensä sitten taas uudelleen vielä isompaan taloprojektiin.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Raitalangasta raidallista sukkaa




Marraskuisilta käsityömessuilta ei montaa kerää lankaa tarttunut ostosten joukkoon, mutta Novitan osastolta ostin muutaman kerän raitalankaa. Nämä taisivat olla jotain kokeiluja yms. kun niin edullisesti myyntiin, mutta laadullisesti vaikuttavat perinteista seiskaveikkaa pehmoisemmalta. Murrentun värinen raitalanka tuli paritettua vaaleanbeigen Novita 7veljestä Aapo -langan kanssa. Varsin simppelillä mentiin, yksi kerros raitalankaa ja kaksi beigeä. Raitakerästä ei kulunut siis juuri mitään ja siitä riittää varmasti vielä toisiinkiin sukkapareihin. Näistä tuli ilmeeltään aika syksyiset, mutta toisaalta miellän nämä sopivaksi myös vanhanajan jouluun. Se on varmasti nuo murretut värit, jotka sen tekevät. Nämä olivat muuten yhdet niistä kuudesta sukkaparista, jotka sain vihdoin pääteltyä alkuviikosta. Osa on tietysti hyshys-juttuja, mutta pianhan se joulu on jo täällä ja sen jälkeen kuvat saa tännekin. Tämä pari ei mene lahjaksi, vaan päätyvät sukkavarastoon, se onkin viime aikoina tyhjentynyt eli kaipaa suuresti uutta täytettä!

tiistai 8. joulukuuta 2015

Jouluiset kotitossut




Kirjoittelin syyskuussa neuleinspiraation lähteistä ja postauksessa näkyivät myös Dropsin sivuilta bongatut tossukat. Tossut pyörivät aina silloin tällöin mielessäni ja marraskuun loppupuolella sairastetun syysflunssan jälkimainingeissa laitoin tossut puikoille. Näitä en kuitenkaan toteuttanut ohjeen mukaan, vaan sovelsin taas itse. Langaksi valikoitui Novitan Isoveli, sitä kun jäi muutama kerä ylimääräistä keinutuolinmattoprojektista (se projekti on muuten vieläkin vähän vaiheessa, pientä viimeistely vaatisi). Lähdin toteuttamaan tossuja perinteisellä sukan ohjeella, mutta neuloin sukan varresta vain muutaman kerroksen korkuisen. Kantapää tuli tehtyä vahvistettuna ja kirjoneuleen aloitin heti kantapään valmistuttua. Ruutupaperille piirtyi melkein samanlainen tähtikuvio kuin ohjeen mukaisissakin tossuissa olisi ollut ja sukan alapuoli muodostui raidalliseksi. Paksuhkoa lankaa sai neuloa nelosen puikoilla ja kirjoneule piti työn mielenkiintoisena. Ensimmäinen tossu oli valmis illan aikana ja toinen valmistui koiravahtina ollessa seuraavana aamupäivänä. Varsin nopea pieni väliprojekti joululahjojen välissä. Nämä päätyvät omaan käyttöön kotitossuiksi, tämmöisiä olen vähän kaivannutkin.


MUOKS// Kavereiden pyynnöstä rustailin tossuihin ohjetta ja laitan sen tännekin, jos joku vielä innostuisi neulomaan omat tossut jouluksi. Ohje vain omaan käyttöön, kiitos!

perjantai 4. joulukuuta 2015

Kuusimarenkeja




Bongasin pinterestistä jossain vaiheessa syksyä kuvan kuusen muotoisista marengeista ja heti tuli sellainen olo, että näitä on testattava ennen joulua. Googlettelu toi suomenkielisiäkin reseptejä esiin ja koska näistä tuli ihan superhyviä, haluan jakaa ohjeen täälläkin.

Omat marenkini toteutin siis seuraavalla ohjeella:
Tarvitset
- 3 kananmunan valkuaista
- noin 2dl sokeria
- vihreää elintarvikeväriä
- lisäksi koristeluun tähdenmallisia ja perinteisiä nonparelleja

Vaahdota munan valkuaiset vaahdoksi. Testaan aina itse kääntämällä kulhon nurinpäin onko vaahto valmista. Sen kyllä huomaa kun valkuaiset ovat tarpeeksi vaahtoutuneet. Lisää sokeri pieni määrä kerrallaan vaahdon joukkoon koko ajan sekoittaen. Vaahdon tulee olla kiiltävää ja kovaa. Lopuksi joukkoon lisätään vielä elintarvikeväriä sen verran, että marenkivaahdosta tulee halutun väristä. Aloitin lisäämällä vihreää väriä pienen lorahduksen, mutta lisäsin samaiset määrät vielä pariin otteeseen ja siltikin marengeistani tuli aika vaaleanvihreitä. Aloita siis pienellä värimäärällä ja lisää tarvittaessa lisää. Marenkia kannattaa vaahdottaa vielä värin lisäämisen ajan, näin se ei lässähdä. Sitten vain pursotellaan uunipellille pieniä kuusia. Mulla oli käytössä tähdenmallinen pursotin ja kuuset syntyivät pursottamalla ensin pellille yksi nokare ja sen päälle vähän pienempi ja vielä vähän pienempi nokare. Ennen uuninlaittoa koristelin vielä kuuset laittamalla latvoihin tähden malliset nonparellikoristeet ja ripottelemalla päälle perinteisiä pyöreitä nonparelleja. Uuni 90 astetta ja paistetaan noin 1 tunti 30 min. Minulla uuni oli päällä yhteensä tunnin ja vartin ja sen jälkeen otin lämmön pois ja annoin marenkien paistua jälkilämmössä vielä puolisen tuntia. Riippuu varmasti uunistakin, kannattaa kurkkia välillä mitä siellä uunissa tapahtuu.

Näistä tuli niin hauskoja, että saatanpa kääräistä kuusimarenkeja tänä vuonna myös joulupaketteihin. Näiden kun pitäisi säilyä ilmatiiviissä purkissa parikin viikkoa, joten ovat mitä mainioin lahjavinkki. Ja niin hyviä, tämä testi-erä hupeni ainakin hurjaa vauhtia!

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Pienen pieni tonttulakki



Meillä vietettiin viiime sunnuntaina perinteisiä suvun pikkujouluja, ja kun lauantai-iltana ajelimme kotiin ilta kymmenen aikoihin, sain idean että tarvitsen uuden tonttulakin kuusijuhlaan. Niinpä kotiin päästyä laitoin pienen pienen tonttulakin puikoille. Ja ennen puoltayötä tonttulakki olikin jo valmis. Lankana on seiskaveikan jämiä, silmukoita mulla oli 10 per puikko (kolmen ja puolen puikot). Valkoinen osuus syntyi neulomalla yksi kerros oikein, yksi nurin vuorotellen noin 16 kerrosta ja valkoisen osuuden jälkeen kavensin joka puikolta yhden silmukan pois. Punaisella neuloin niin että kavensin viiden kerroksen välein joka puikolta yhden pois ja työn päättelin kun silmukoita oli jäljellä 1 per puikko. Päähän virkkasin vielä pienen pompulan ja kiinnitin sen hattuun. Jotta lakki pysyy muodossaan, sitä on ommeltu parista kohtaa kiinni ja sisällä on vielä pieni pala vessapaperirullaa. Lopuksi ompelin lakin vielä kiinni valkoiseen hiuspinniin ja niinpä se pysyi hyvin tonttuleikeissäkin päässäni. Äiti vitsaili että pesitkös vanhan tonttulakkis väärällä pesuohjelmalla, mutta kyllä mun lakkini suvun keskuudessa keräsi ihastelujakin. Tästä tulikin aikast söpö. Lopuksi vielä yksi kuva, jossa lakki käytössä. Pakko oli ottaa Instagramiin Elfie-Selfie ennen pikkujouluihin lähtöä! Ja lakkihan pääsee tietysti käyttöön uudelleen jouluaattona!


perjantai 27. marraskuuta 2015

Toivomuksia Joulupukille

Äiti on jo viikon ajan kysellyt malttamattomana, joko sitä on joulupukille kirjoitettu. Niinpä pitihän mun täksikin vuodeksi tehdä itselleni lahjatoivelista. En tiedä tuntuuko vain vai onko todella niin, että vuosi vuodelta näiden listojen teko on aina vaan hankalampaa. Kun periaatteessa ei tarvitse mitään, mutta kuitenkin lahjoja on niin kiva sekä antaa että saada. Kyllä ne lahjat vaan kuitenkin oleellisesti kuuluvat jouluun. Jotenka, rakas Joulupukki, täältä lähtisi taas seuraavanlaiset toiveet sinne Korvatunturin suuntaan:



























Piirtopöydästä olen haaveillut jo useamman vuoden ajan ja nyt kun hankittiin veljen kanssa taas lisää Adoben ohjelmia, tuli piirtopöydän hankkiminen taas ajankohtaisemmaksi. Listalleni päätynyt yksilö löytyi Verkkokaupan valikoimista. Dermoshopista bongasin ihanan perusmeikkipaletin ja koska olen surkea meikkailemaan arkena, tämä voisi olla hyvä setti arkimeikin pohjaksi. Tätä sinun ei joulupukki kuitenkaan pidä minulle hankkia, tilasin sen jo itselleni ja laitan pakettiin odottamaan aattoa. (Onko tää itsensä lahjominen muuten jotenkin väärin vai harrastaako joku muukin tätä?)

Sen sijaan tuon Iittalan Pikku Myy kannun voisin ottaa, meidän täysistä kaapeista saattaisi vielä löytyä sen menevä kolo. Tykkään ihan hirmuisesti noista kannuista ja haaveilen edelleen siitä suuresta keittiöstä, jossa olisi hylly vain kannuja varten. Pentikistä löytyi ihastuttava jouluinen kaitaliina ja tämän ikäisenä sitä tykkää noista pehmeistäkin paketeista, lapsena niistä ei jaksanut niin innostua. Pehmeisiin paketteihin luen mukaan myöskin lankakeriä sisältävät paketit, niistäki ilahtuisin kyllä suuresti! Oikeasti lankaa multa löytyy kyllä enemmän kuin tarve olis, mutta kun tarpeista nyt tuli puhe, niin meillä todella olisi iso tarve uudelle voileipägrillille. Vanha koneeni on saapunut tiensä päähän ja koska lämpimät voikkarit ovat niin käteviä mihin aikaan päivästä tahansa, olisi uudelle grillille tosiaan käyttöä. Toivelistani yksilön bongailin Prisman verkkokaupasta, mutta oikeastaan mikä tahansa malli kävisi. Vanha kone on muuten vain yhden leivän kerrallaan paistava, ja tilanpuutteen vuoksi uusikin saisi olla mielellään aikast pieni.  

Villasukkakirjoja en löytänyt käsityömessuilta, joten joululahjapaketista voisin sellaisen haluta. Varsinkin tuo Unelmien silmukat -kirja vaikutti selailun perusteella todella mielenkiintoiselta! Harrastuksiin kun päästiin niin uudet treenivaatteet voisivat laittaa taas potkua tän muijan kuntosaliharrastukselle. Hommasin itselleni salikortin kesällä, mutta jotenkin edelleenkin salille ryömiminen ottaa koville voimille. Jospa uudet salikamppeet auttaisivat taas pienentämään lähtökynnystä. Vaatteet bongailin H&M:n verkkokaupasta. Tähän kuntoiluharrastukseen liittyen, tuollainen aktiivisuusrannekekin voisi olla ihan kätevä hankinta.

Jouluna saa onneksi unohtaa kuntoilut hetkeksi ja rentoutua vain kotosalla. Me veljeni kanssa jo ostettiin joulunpyhiksi meille uusi palapeli, mutta joku lautapelikin voisi olla kiva. Prismassa tutkin jo tuota New York 1901 -peliä ja sepä vaikuttikin mielenkiintoiselta. Se siis listalle myös! Pakollinen toive on myöskin uusi muumimuki. Näitä muumimukeja meiltä löytyy kaapeista aika paljon, mutta ihastuin tähän joulumukiin sen esi-isämuumikuvion takia. Tuo esi-isähahmo on vain niin söde! Ja kun se vielä löytyy tuosta lusikastakin, niin voi että, olisin kyllä niin innoissani jouluna jos muki ja lusikka löytyisivät jostain paketista!

----

Sellaisia toiveita siis täksi jouluksi. Parastahan tietysti on viettää aikaa perheen kanssa ja yhdessä tosiaan puuhailla lauta- tai palapelien parissa. Suklaaherkkuja ei sovi tietenkään unohtaa, varmasti se perinteinen geisha-boxi löytyy tänäkin vuonna yhdestä paketista. Kyllä pukki vaan tietää mikä on paras suklainen jouluherkku! Meillä muuten koristeltiin tänään joulukuusi ja viikonlopun ohjelmaa kuuluu suvun pikkujoulut. Sieltä se joulu vaan hiipii ja ennen kuin huomaakaan, se on taas jo ohi. Nyt on siis nautittava kunnolla seuraavan kuukauden ajan. Onneksi tämä viime viikolla alkanut syysflunssa alkaa jo pikkuhiljaa helpottamaan niin pääsee paremmin nauttimaan tästä joulunalusajasta!

maanantai 16. marraskuuta 2015

Messusaalis


Kässämessut onnellisesti takana ja saalis esillä. ( Ja voi että kun taas alkaa tämä narina päivänvalon puuttumisesta, vähän on sumea kuva näköjään. ) Eilen pääsin siis minäkin messuilemaan Kädentaito-messuille ja täytyy sanoa, että osasinpas aika hyvin pysyä ostoslistassani. Etukäteen suunnittelemalla ilmeisesti välttyy hyvin turhilta heräteostoksilta. Ostosaalis jäi siis aika kohtuulliseksi ja budjetti piti enemmän kuin hyvin. Oikeastaan loppupäivästä mulla oli vähän jo sellainen olo, että olenpa tuhlannut vähän, pitäiskö ostaa vielä jotain lisää. Niinpä muutama heräteostoskin tarttui siis mukaan, mutta aika harkitusti mentiin.

Meidän bussi starttasi kohti Tamperetta vasta kymmeneltä ja se aiheutti etukäteen pientä harmistusta. Mieluiten olisin ollut paikalla jo heti ovien auetessa, en vasta puolen päivän jälkeen. Messuaikaa oli kuitenkin varattu ihan loppuun asti ja niinpä melkein viisi tuntia jäi aikaa kiertämiseen. Toisaalta ehkä oli ihan hyväkin, että oltiin reissussa vasta sunnuntaina. Toki jollain osastoilla näkyi se, että on kyseessä jo viimeinen messupäivä ja myytävää ei varmasti ollut enää niin laajasti kuin perjantaina, mutta loppujen lopuksi tuo sunnuntai oli hyvä messupäivä. Väki väheni paljon iltapäivällä ja loput parituntia kierrellä sai jo ihan rauhassa. Olen aiemminkin messuillut yleensä sunnuntaisin ja jotenkin tuo väljyys saa minut pitämään sunnuntaita hyvänä messupäivänä. Lauantaina ahtaus ja kyynerpäätaktiikalla ihmismassassa eteenpäin pyrkiminen ei houkuta sitten yhtään. Tosin voisin vaihtaa messupäiväni myös perjantaihin, saapa siis nähdä mikä päivä messuille päätetään seuraavan kerran lähteä.

Tein siis etukäteen ostoslistan itselleni ja koska olen huono kässäbloggaaja, en kokenut tarpeelliseksi kuvata messuilla. Saan paljon enemmän messujen tarjonnasta irti katselemalla valikoimaa paikanpäällä, vaikka nyt jälkikäteen olisikin ehkä kiva olla kuvia muistoksi kiinnostavista tuotteista. Valikoimaa oli tänäkin vuonna valtavasti ja hauska huomata, miten samat näytteilleasettajat löytyvät samoista paikoista vuodesta toiseen, tietää jo etukäteen vähän minne suunnata mitäkin hakemaan. Meillä oli äitini kanssa aika rauhallinen kiertotahti ja ehdittiin vähän päälle neljässä tunnissa kiertää just sopivasti kaikki hallit läpi. Sinellin osastolta löysin etsimiäni joulupapereita ja ääriviivatarroja. Valkoista askartelumassaa ostin Paapon pisteeltä sekä toisen pienemmän paketin Sinooperilta, josta löytyi myös valkoinen liitutaulutussi. Novitalta napattiin messujen ainoat lankaostot ja jaettiin kolme kerää niin että minulle päätyi kaksi ja äidilleni yksi. Roosanauha lankaakaan en sortunut, vaan ostin vain uusimman ohjekuvaston sekä villasukan mallisen heijastimen. Joltain viideneuron kirjapisteeltä ostin Eväskirjan, mä olen kyllä niin heikkona näihin keittokirjoihin. Mitään mielenkiintoista messutarjousta kiinnostavista kässäkirjoista en sen sijaan nähnyt. Kultaista ohutta rautalankaa ostin samalta osastolta jolta äitini hankki monta vyyhtiä paperinarua. Tosin ne paperinarut kannoin kotiini aikeina tehdä äitille pallovalot. Heräteostos-kategoriaan menee pizzakaulin sekä suloiset puutontut. Ne saa tuosta levystä irroitettua ja suunnittelin niistä jo joulukuusen koristeita. Kuvasta puuttuu yksi kortti Minna-kortilta, se päätynee joulutauluksi.

Varsin tarvikepitoisia ostoja siis tänä vuonna ja nyt onkin keksittävä, mistä löytää aika kaikkien ideoiden totetuttamiseen, neuloakkin kun pitäisi! Eiköhän tästä pikkuhiljaa kaikki tavarat pääse käyttöön. Niin ja messuostoslistalta jäi puuttumaan betoni. Sitäkin kyllä näin myytävän, mutta jätin ostamatta. Isäni kun oli sitä mieltä, että betoni ostetaan rautakaupasta isona säkkinä ja käytetään muuallakin kuin vain pieniin askarteluhin. Niin se varmasti onkin, halvemmalla pääsee kun ostaa isomman määrän kerralla. Lisäksi meidän ostoskassit painovat iltapäivästä jo aika paljon, vaikkei tavaraa paljon ollutkaan, joten järkevämpää oli jättää betonin osto myöhempään. Niska jumitteli nyt jo ostoskassien raahailusta. Mutta muuten kaiken kaikkiaan kiva messupäivä ja kyllähän tuonne olisi taas ensi vuonnakin päästävä!

torstai 12. marraskuuta 2015

Ostoslista Tampereen Kädentaitomessuille

Tampereella järjestetään taas viikonloppuna jokaisen käsityöläisen vuoden kohokohta eli Suomen Kädentaito -messut. Olen käynyt messuilemassa nyt parina vuonna ja joka vuosi yllätyn messuhallin suuruudesta ja näytteilleasettajien määrästä. Harvemmin olen varannut itselleni mitään messubudjetteja, mutta tänä vuonna ajattelin pitää ostokset jollain tasolla järkevinä. Niinpä koostin itselleni pienen ostoslistan siitä, mitä lähteä messuilta etsimään tänä vuonna. Tunnen kyllä itseni ja olen ihan varma, että niitä heräteostojakin tulee tapahtumaan, mutta jospa listan kanssa heräteostostenkin määrä pysyisi järkevänä. Messuilta lähdetään siis etsimään seuraavia:


1. Betonimassaa. Betonikoristeet taitavat edelleenkin olla aika pinnalla ja minäkin haluaisin jouluksi jotain betonista kotiin. Ajattelin aloittaa siis betonisista kynttilänjaloista ja sitä varten tarvitsen betonimassaa. Sinellin nettisivuilta löytyi tämä tuote ja Sinelli on messuilla mukana myöskin, eli joko sieltä tai sitten joltain muulta askartelutarvikkeiden tarjoalta yritän betonimassaa etsiä.

2. Ohutta pellavalankaa. Pella -lankaa olen käyttänyt aiemmin nypläykseen, mutta koska tänä syksynä en kurssille ilmottautunut, menee lanka jouluvalopallojen materiaaliksi. Viime vuonna askartelin itselleni valopallot ja jo silloin vanhempani toivoivat ensi jouluksi valoja heillekin. Äiti lähtee mukaani messuille, joten eiköhän me jokin lanka löydetä, josta valoja lähdetään tekemään. Toiveena on vähän tiiviimmät valot kuin omani. Tästä mieleen, vesi-ilmapalloja pitäisi ostaa myös lisää, mutta niitä tuskin messuilta löytyy.

3. Ohjekirjoja. Viime vuonna messuilla oli ainakin hyviä kirjatarjouksia ja muutaman kirjan ostinkin. Vaikka noita käsityökirjoja on tullut töidenkin kautta aika paljon kotiin kannettua,  niin kyllä mun kirjahyllyyni aina muutama uutuus mahtuu. Eli jos joku kiva kirjatarjous löytyy niin kirjahyllyyn saa tuoda lisää täytettä. Lisäksi noita kirjoja on aika kiva selata jo kotimatkalla bussissakin!

4. Roosa nauha -lankaa ja uusi ohjekuvasto. Edelliset kuvastot multa löytyy ja tuon uusimmankin haluaisin. En ole sitä vielä mistään ostanut, joten sen ainakin haluaisin messuilta hankkia. Ehkäpä myös joku kiva väri Roosa nauha -lankaa päätyy ostosteni joukkoon. Näitä lankaostoja on muuten kyllä vältettävä, kotoa löytyy lankaa enemmän kuin ehdin neuloa! Tämä tulee olemaan kyllä vaikea osa messuja, miten välttää kaikki ihanat lankakerät?

5. Askartelumassaa. Nimenomaa valkoista. Ja sellaista, mikä mielellään sopii lyhtyihin, on helppoa käsitellä ja kuivuu suhteellisen nopeasti. Tämäkin joulukoristeaskarteluihin. Oi että, nää jouluasiat pyörii mielessä päivä päivältä yhä enemmän ja enemmän!

6. Jouluisia kartonkeja. Joulusta kun tuli puhetta, niin joulukortteja oon myös alkanut jo miettimään. Malli mulla on jo melko selvänä mielessä ja osa materiaaleistakin löytyy varastojen kätköistä. Jotain jouluisia kartonkeja vielä kaipailisin kivoilla kuvioilla ja uskon että messuilta voisin löytää etsimäni.

Semmoinen ostoslista siis. Messuilemaan me lähdetään vasta sunnuntaina eli toivottavasti näytteilleasettajilta löytyy vielä silloinkin hyvin myytävää. Edellisten vuosien kokemuksella sanoisin että kyllä löytyy. Ja ihan varmasti niitä sorrun heräteostoksiinkin. Toivottavasti sentään osa ostoslistan tuotteista tarttuu myös mukaani. Kooste löydöistä tulee kyllä varmasti messujen jälkeen, mahtavaa messuviikonloppua kaikille messuille lähtijöille! Mä odotan jo ihan innoissani!

maanantai 9. marraskuuta 2015

Virkattuja hedelmänlohkoja





Näitä virkattuja herkkuja on näkynyt varmasti aiemminkin useissa eri blogeissa ja olen ihastellut niitä ensi näkemästä lähtien. Kesän aikana innostus virkata näitä itsekin kasvoi entistä suuremmaksi ja nyt syksyn aikana virkkuukoukku onkin heilunut niin kovasti että sain jo ranteenikin jumiin. Pidän siis pientä taukoa ja esittelen jo syntyneet tuotokset. Todo-listalla odottaa vielä vihanneksia, keksejä ja muffinsseja, mutta suurinosa hedelmistä on jo tehtynä. Kuvissa näkyy siis sitruuna, lime, appelsiini, mango, kiivi ja vesimeloni. Lankana näissä ihana virkattava Novita Miami, jota haalin kesälomareissulta Tapion Lankakaupasta sekä tilasin nyt syksyllä lisää värejä Viron puolelta Karnaluksista. Täytyy muuten kehua tuota Karnaluksin nettikauppaa, kymmenellä eurolla paketti tuotiin kotiovelle ja toimitusaika oli suunnilleen viikon. Miamin värivalikoimakin oli todella kattava, näitähän ei oikein enää saa mistään. Nyt mulla onkin aika kattava varasto lisävirkkailuja varten. Ohjeen sovelsin itsekseni virkaten pylväitä ympyräksi ja täyteeksi laitoin puoliympyrän mallisen vanun palan ja virkkasin reunan kiinni kiinteillä silmukoilla. Se mihin tarkoitukseen nämä päätyvät on vielä avoinna, leikkiruokanahan nämä menevät kaikista parhaiten. Pinterest on muuten aivan loistava aarreaitta virkkausruokien inspiraation löytämiseen ja näiden virkkailu niin kivaa kun valmista tulee nopeasti! Jahka tää ranne tästä taas vähän paranee (vanha rasitusvamma jätskipallojen pyörittämisestä) niin jatkan näiden herkkujen parissa. Onneksi toi mun ranteeni ei kiukuttele sentään neulomisesta, joululahjat syntyvät siis kyllä ajallaan!

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Sukkia pieniin jalkoihin



Tehtyäni nämä pienet muumisukat, sain toiselta ystävältä pyynnön tehdä hänen sukulaistytölleen pienet sukat myöskin. Koko toiveeksi annettiin puoli vuotias ja väriksi toivottiin vaaleanpunaista tai valkoista eli jotain pienelle prinsessalle sopivaa. Muuten sain toteutukseen vapaat kädet ja niinpä lähdin ajatusta työstämään. Innostuin asiasta vähän liiaksikin ja yhden parin sijaan syntyi neljä paria pieniä sukkia. Näistä kahdet tosin olivat vasta valmiina siinä vaiheessa kun ystävä tuli tilaustaan noutamaan ja koska hän ei osannut päättää kummat ottaa, annoin hänelle molemmat. Hyvä kun sukille löytyy käyttäjä. Koska kuitenkin olin tehnyt suunnitelmia myös seuraaville, puikot jatkoivat heilumistaan. Niinpä mulla on nyt sitten kaksi paria pieniä sukkia vaille käyttäjää, mutta eiköhän niillekin joku päivä joku ottaja löydy.

Lankana näissä kaikissa on käytetty Novitan Nalle lankaa. Pupusukkiin inspiraatio löytyi Dropsin sivuilta, vaikka toteutus tapahtuikin täysin omasta päästä. Ylärivin vaaleanpunaiset sukat ovat myös täysin oman pään tuotoksia, kaksi kerrosta nurjaa, kaksi oikeaa ja noiden nurjien aikana nostetaan joka neljäs silmukka neulomatta sen parin kerroksen ajan. Alarivin vaaleanpunaisten varret on tehty Lise-Lotet ohjeen pitsineuleella, ja valkoisiin ruutupaperille piirsin pienen sydämen ja tein muuten yksivärisiin sukkiin kirjoneuleella pientä yksityiskohtaa. Silmukkamäärä kaikissa sukissa oli sama ja muutenkin täysin samalla tapaa ovat tehdyt. Näitä oli kyllä niin kiva tehdä!

perjantai 30. lokakuuta 2015

Siitä piti oikeastaan tulla laukku...



... mutta siitä tulikin vain pussukka. Tai voi siitä vieläkin ehkä laukku tulla, mutta sitä oikeaa olkahihnaa ei ole vielä tullut vastaan. Olen yrittänyt katsella kaupoissa ja kirppareilla vöitä sillä silmällä, että jospa ne voisi käyttää hyödyksi laukun hihnana. Mutta mikään ei ole tuntunut vielä hyvältä. Niinpä se odottelee sitä oikeaa. Koska se on kuitenkin ollut valmiina ja heinäkuusta asti, on ehkä parempi blogata se tännekin. Langaksi tähän valitsin Novitan Miami-lankaa ja olipa sitä kiva virkata. Itse asiassa innostuin tuosta Miamista vähän enemmänkin ja tämän jälkeen virkkuukoukulta on löytynyt muutakin Miamista tehtyä. Ajatuksena mulla oli tosiaan tehdä tästä pieni kesälaukku ja siksipä ehkä vähän epätyypillisiä värejä omaan makuuni. Tai no, tykkään kyllä noista kaikista erikseen ja nyt yhdistettynäkin ne toimivat kyllä omaan silmääni mainiosti. Tuo pinnan kuviointi syntyi muutaman tuskaisen kokeilun jälkeen (enkä ikävä kyllä enää muista miten tuon virkkailin, pitäis vissiin kirjoitella näitä ylös nopeammin!!) ja tuo kappale on virkattu edestakaisin pitkänä kappaleena ja yhdistetty sitten lopuksi sivuilta yhteen ja ommeltu vielä pohja kiinni. Niinpä neuloin jokaisella värillä vuorotellen kaksi riviä ja vaihdoin väriä, niin että kaikki langanvaihdot tulivat tuolla toisella reunalle ja viimeistyly vaiheessa neuloin ne kaikki yhteen ja piilotin langanpäät vuorikankaan taakse. Keskeneräisenä toinen sivu oli siis täynnä langanpätkiä värinvaihdoista. Lopuksi tosiaan ompelin pussukkaan vielä pussukan kokoisen vetoketjullisen pussin ja kiinnitin tämän vuori-osan käsin tuohon virkattuun palaan. Kokoa tällä on about 20cm x 20cm eli sellainen näppärän kokoinen pikku laukku olisi kyseessä siinä kohtaa kun hihna löytyy. Ehkäpä sitten ensi kesäksi...

maanantai 26. lokakuuta 2015

No ne mainitsemani sukat



Voi ei kun näistä kuvista tulikin epätarkkoja, mutta ne saa nyt kelvata! Näistä sukista taisin mainita jo kuukausi sitten, mutta vasta tänään sai ne oikeasti pääteltyä. Kyllä vai, odottelivat päättelyä pari kuukautta. Mulla oli oikeastaan noita pääteltäviä vähän isompikin pino ja osan niistä laitoin tänä aamulla päätellen. Lankana näissä mitäpä muutakaan kuin seiskaveikkaa ja malli omasta päästä. Tuo pitsineule oli varsin simppeliä, voi olla että olen käyttänyt sitä jopa joskus aiemmin. Joka toinen kerros *1o, langankierto, kaksi yhteen takakautta, kaksi yhteen etukautta, langankierto, 1o, 1n* ja joka toinen kerros neulotaan pelkkää oikeaa. Tuo pitsineule mulla kulkee näissä vain tuossa sukan etupuolella, takana on pelkkää oikeaa. Näistä tulee mieleen ihan unisukat, johtuuko tuosta väristä vai pitsineuleesta. Harmi vain että mä en osaa nukkua villasukat jalassa, villa kutittaa paljasta ihoa vasten niin kovin. Mutta eiköhän näille käyttäjä vielä joskus löydy.

Kuukausi vierähti taas viime päivityksestä ja totta puhuen mulla ei ole mitään hajua, mihin tää aika on mennyt. Tai joo, olen yrittänyt panostaa työnhakuun, huushollata ja kyllähän noita käsitöitäkin on tullut tehtyä. Viime viikkoina virkkuukoukku on heilunut niin että ranne alkaa olla taas jo ihan loppu, mutta kun ei millään malttais lopettaakaan. On se vaan niin kivaa pitkästä aikaa! Ja kyllähän niitä joululahjajuttujakin on alkanut jo miettimään, jotain on puikoillakin tulossa. Uutta lankaa olen ostanut luvattoman paljon, joten kai niitä on tuhottavakin samaa tahtia. Samalla mietin mitä haluan tehdä isona ja ajatukseni heittelevät monta kertaa päivässä laidasta toiseen. Että sellaista tänne kuuluupi. Samaa vanhaa ja paljon uutta. Joulumoodi ei ole vielä iskenyt päällensä ja sitä ehkä jo vähän odottelenkin. Jospa saisin tämän bloginkin taas potkaistua vauhtiin, yritän taas ainakin!