Yksi suosikkinypläyksistäni.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nypläys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nypläys. Näytä kaikki tekstit
maanantai 23. helmikuuta 2015
Jälleen yksi nyplätty
Yksi suosikkinypläyksistäni.
perjantai 11. huhtikuuta 2014
Nyplätty Pääsiäisnoita
Tämä on kyllä niin suloinen noita, että mahtaakohan se sittenkään olla kotoisin Kyöpelivuorelta?!
Viimeiset kaksi nypläyskertaa ja pikkuisen vielä omaa aikaakin kuluivat pienen noidan parissa. Tämä olikin ensimmäinen tämmöinen kuvionypläämisjuttuni, yleensä olen tehnyt vain liinoja. Halusin toiseksi viimeisellä kerralla jotain pientä ja nopeaa nyplättävää ja malliksi valikoitui suloinen noita. Lankoja löytyi omasta takaa ja päätin että tämä työ saa olla oikein kunnolla värikäs, sellainenhan sopii hyvin pääsiäiseen. Pieni kämmi kuitenkin kävi, sillä iskinkin alustalle mallipiirroksen enkä pistelymallia, mutta sehän sopi minulle paremmin kuin hyvin. Lankani olisivat olleet alkuperäiseen kokoon aivan liian paksuja ja valmis työkin olisi ollut aika pikkuruinen. Opettaja tuntui olevan vähän järkyttynyt huomatessaan asian, mutta kun itse ajattelin vain että eihän se mitään haittaa ja tästä tulee sitten vain isompi niin hommaa päästiin jatkamaan eteenpäin. Tätä työtä tehdessä minulla oli ensimmäistä kertaa oikeasti sellainen olo, että osaan lukea näitä nypläyksen piirroksia. Ohje oli tanskaksi, mutta kyllä sieltä silti pystyi käsittämään minkä määrän nypylöitä tarvitsee mihinkin osaan ja niitähän oli oikeastaan aika vähän kun työ tehtiin osissa ja koukkimistakin oli aika paljon. Suihkuttelin valmiin työn hajuttomalla hiuslakalla silityksen jälkeen, näin se pysyy kivasti muodossaankin. Tämä pääsee nyt pääsiäisen ajaksi roikkumaan ikkunaan ja ehkäpä näitä voisi joskus nyplätä muutaman lisääkin!
Ja hei, mun narsissi-istutuksetkin alkoivat viimein tällä viikolla kukkimaan!
perjantai 28. maaliskuuta 2014
Pikkuinen vaaleansininen nypläys
Halusin tammikuun alussa kevään ensimmäisellä nypläyskerralla tyynylleni jotain pientä, joka olisi mahdollista saada valmiiksi kevään aikana. Valitsin pikkuisen liinan, jonka mallissa ihastuin tuohon keskiosion verkkomaiseen pintaan. Vaaleansinistä lankaa löytyi omista varastoista, 35/2 paksuudella. Pareja tähän pieneen liinaan meni juuri niin paljon kuin mulla oli nypylöitä siis 62 paria. Puolenvälin jälkeen näytti uhkaavasti siltä että yksi lankarulla ei kuitenkaan riittäisi koko liinaan, jota tehtiinkin aika tiiviisti. Paikallinen lankakauppa tarjosi kuitenkin pelastuksen, vaikka kauppias ensin arvelikin ettei vaaleansinistä lankaa löytyisi. Vaan olihan sitä sittenkin, pikkuisen eri sävyistä mutta eipä se tuolta juurikaan mihinkään näy. Olin niin onnessani kun sain lisää lankaa ja liina ei jäänytkään kesken, miltä ensin uhkaavasti vaikutti.
Liinan valmis koko on 21x21cm. Viime viikkoisella nypläyskerralla tuosta jäi uupumaan enää yksi pieni kulma ja niinpä oli kotona pakko jatkaa homma valmiiksi asti. Inhottavat päättelytkin sain tehtyä tiistai-iltana suhteellisin nopeasti kuitenkin, vaikka langanpätkiä olikin muutama pääteltävä, aika moneen nypylään sai lisätä meinaan lankaa tuon langanloppumisongelman takia. Lopputuloksesta tykkään kyllä kovasti ja pidän tuosta väristä. Tässä liinassa sain ensimmäistä kertaa viereeni värillisen mallipiirroksen ja pääsin itse kokeilemaan miltä tuntuu tulkita ohjetta. Eikä se niin kovin vaikeaa ollutkaan, nuo liinan nurkat olivat sellaiset joissa sain kyllä tavata ohjetta useampaan kertaan että sain ne onnistumaan ohjeen mukaan.
Ensi viikolla onkin jo kevään viimeinen nypläyskerta. Eilen etsin jotain pientä tehtävää, joka olisi mahdollista saada valmiiksi näiden viimeisten kertojen aikana. Tyynylle lähti jotain pääsiäismäistä, jonka toivottavasti saan pääsiäiseksi valmiiksi. Pieni alkukämmi kävi tämän uudenkin nypläyksen kanssa, mutta kerrottakoon siitä lisää sittenkun työ on valmis esitelväksi, onneksi kämmistä selvittiin naurulla ja pienellä keskustelulla.
PS. Meillä ei ole viimeiseen viikkoon neulottanut yhtään! Viime viikonlopun neuleaikeet ottivat kummatkin takapakkia heti kättelyssä ja sen jälkeen ei ole ollut fiilistä neuloa kerrostakaan. Oivoi, ehkäpä se neulekärpänen puraisee taas pian!
lauantai 11. tammikuuta 2014
Nyplätty ruusu
Mä olen tän viikon jokaisena iltana ahertanut nypläyksen parissa. Ei mitenkään viime tipassa tietenkään, sehän ei kuulu tyyliini ollenkaan, valmista taisi olla eilen illalla kymmeneltä. Niin ja siis toimitus tänä aamuna klo yhdeksän. Nypläystyynyllä oli ensin punainen ruusu ja sen jälkeen vihreitä lehtiä. Ensimmäinen työni joka piti tärkätä kasaan. Voitte vain kuvitella miten jännitin, saanko lopputuloksesta onnistuneen. Torstai-ilta meni tärkäten osia ja eilinen kooten ruusua kasaan. Pienen extrajännityksen toi se, että eilen osat eivät tosiaankaan olleet vielä kuivuneet, niin että hiustenkuivaaja apuna vähän nopeutin kuivumista. Sokeritärkki tuntui muuttaneen langankin normaalia tummemmaksi, mutta kuivuessaan lanka onneksi vaaleni takaisin päin lähelle oikeaa. Varsi on tehty kukkakepistä, johon maalarinteipin avulla kiinnitin lehdet ja kaksipuoleista teippiä keppiin kieputtamalla sain vihreää lankaa myös kepin ympärille. Lanka on perusnypläyslankaa.
Miksi siis näin hopulla tätä tehtiin? Kuullessani jo kesällä että käsityöliike, jossa olen ollut töissä jo seitsemänä jouluna ja muutenkin silloin tällöin, vaihtaa omistajaa nyt tammikuussa, tiesin heti, että haluan nykyiselle työnantajalleni nyplätä eläkkeellepääsylahjaksi ruusun. Syksyllä siis kun sain edellisen liinani valmiiksi, laitoin tyynylle ruusun. Etenimistahti ei ollut mitenkään vauhdikas, yhden nypläyskerran aikana sai tehtyä pari kukan terälehteä. Loppiaisena otin loppuspurtin ja nypläilin melkein koko päivän, onneksi nuo lehdet sentään valmistuivat nopeasti. Tänään läksin siis näillä näkyminen viimeistä kertaa työpaikkaan, jonne on aina ollut niin kiva mennä ja vein ruusun omistajalle mukanani. Hän luuli kukkaa ensin oikeaksi ja hämmästyi suuresti kun kerroin sen olevan nyplätty ja vaativan näin ollen erittäin varovaista käsittelyä. Mielestäni itse käsityönä tehty ruusu, oli juuri sopiva lahja käsityöliikkeen omistajalle. Oman lankakauppias urani en kuitenkaan toivo vielä päättyvän ihan tähän, vaan ehkäpä vielä joku päivä palaan lankakauppoja tekemään...
torstai 31. lokakuuta 2013
Nyplätty sydänliina
Kunnon kuvapläjäystä taas luvassa. Mun piti postailla jo eilen, mutta tiistainen laivamatka imi kaikki mehut tästä muijasta, niin että eilisen vaan nukuin päikkäreitä päikkäreitten perään ja loppuajan koomailin. Toisaalta, tänään auringonpaisteessa sain otettua paremmat kuvat, mitä eilen, eli ehkä ihan hyvä, etten vielä eilen höpötellyt mitään.
Minä sain viime viikolla nypläyksessä valmiiksi taas uuden liinan. Tällä kertaa vähän pidemmän mallisen ja aika paksusta langastakin tehdyn. Työ etenikin siis kivan nopeasti, kun langassa oli vähän paksuutta. Mallin valitsin lähinnä noiden sydänten takia, minusta ne olivat hauskoja. Ero edellisiin töihin oli myös siinä, että malli on enemmän Orimattilaista pitsiä. Liina nyplättiin periaatteessa kahdessa osassa, eli ensin toinen puoli ja sitten toinen ja keskikohdassa koukittiin kiinni.
Kovin isosta liinasta ei vieläkään ole kyse, vaikka tämä onkin pisin tekemäni liinoista, pituutta on varmaankin noin puolisen metriä. Opettaja kysyi annanko tämän jollekin joululahjaksi vai pidänkö itselläni, johon totesin että taidan tehdä tästä itselleni joululiinan. Nuo sydämet kun sopivat jouluun ja yhdistettynä punaiseen kangasliinaan kokonaisuudesta tulee aika jouluisa. Sitä, uskaltaako liinaa kuitenkaan pitää joulua pöydällä, en vielä tiedä.
Ja koska on torstai, niin taas kutsuu nypläys. Ruusu menee tyynylle seuraavaksi!
tiistai 19. maaliskuuta 2013
Pieni sininen liina
Tässä se nyt olisi, viimeisin nypläystyöni. Edellisen valkoisen liinan jälkeen halusin jotain värillistä ja lankakaupassa ihastuin siniseen. Opettaja oli sitä mieltä että jotain erilaista malliakin voitaisiin koittaa ja antoi tämän mallin, jossa olisi paljon koukittavaa.
Liina oli siitä mielenkiintoinen, että se tehtiin kolmessa osassa. Aloitettiin ja tehtiin tuo keskimmäinen pikkuliina, siihen lisättiin reuna ja sitten vielä ulkoreuna. Liitoskohdissa koukittiin siis reuna kiinni toiseen.
Kokoa pikkuliinalla on noin 20cm x 20 cm ja lanka oli 60/2.
Laskin että työtunteja mahtuu ainakin 30 tähän liinaan.
Laskin että työtunteja mahtuu ainakin 30 tähän liinaan.
Vähän harmittaa että nuppineulojen irrotuksen jälkeen liina vähän kipristelee ja silityskään ei oikein auttanut. Mietin pitäisikö yrittää jotain hyörytystä, mutta taidan kysellä opettajalta neuvoa ennenkuin lähden itse liinaa tuhoamaan. Käärisin liinan nyt rullalle, jospa se vähän vetäytyisi siinä oikeaan muotoonsa.
Tykkäsin mallista paljon, kun nypylöitä ei ollut kerralla käytössä kovinkaan paljoa ja
liina edistyi nopeasti. Malli on myös jännä, näyttää kuin siinä olisi kolme liinaa päällekkäin.
Hauskaa nyplättävää siis. Viime viikolla laitoin jo seuraavan mallin alustalle ja nypylöille paljon paksumpaa lankaa, vuorossa vähän isompaa liinaa seuraavaksi.
liina edistyi nopeasti. Malli on myös jännä, näyttää kuin siinä olisi kolme liinaa päällekkäin.
Hauskaa nyplättävää siis. Viime viikolla laitoin jo seuraavan mallin alustalle ja nypylöille paljon paksumpaa lankaa, vuorossa vähän isompaa liinaa seuraavaksi.
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Ihana Nypläys!
Vilautin tätä kuvaa jo joskus viime syksyllä, muutama lyönti oli silloin vielä tekemättä.
Siellä se nyt pilkistelee, mallista opettaja puhui nimellä Lusikkaleivät.
Lankana on käytetty valkaistua nypläyslankaa, paksuus 60/2.
Lankana on käytetty valkaistua nypläyslankaa, paksuus 60/2.
Sain sen joululomalla vihdoin pääteltyä. Hirveä työ, mutta tulipa tehdyksi.
Tarjotinreunustakin vilautin jo Tampereen kädentaitomessujen jälkeen. Jatan aitan osaltolta ostettu.
Valmiina se näytti tältä. Kymmeniä nypläystunteja takana, ei niitä jaksa edes tarkkaan muistella. Jokunen virhekin sieltä saattaa lähemmällä tarkastelulla löytyä, mutta kuka niitä nyt viitsisi etsiä.
Kiinnittäminen ei ollut mitään helppoa, useampi käsipari tarvittiin, mutta siellä se nyt on.
Ei sitä tarjoiluastiana uskalla käyttää, laatikossa sitä ei tahtoisi piilottaa, seinälle tekisi mieli ripustaa!
Olen siihen erittäin tyytyväinen ja ylpeä siitä, että sain sen lopulta valmiiksi.
Täysin ihastunut tuohon malliin, lopputulos on mielestäni parempi mitä uskalsin toivoa.
Leikilläni jo sanoin, että tästä lapsenlapset tulevat tulevaisuudessa tappelemaan, kuka sen saa perinnöksi. Mahdanko itse uskaltaa tarjotinta edes missään tilanteessa käyttää.
Minusta se on vaan niin nätti!
Ihanaa sunnuntaita!
torstai 27. syyskuuta 2012
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Nyplätystä
Kevään aikana olen joka torstai kokoontunut kansalaisopiston nypläyskurssille. Ja tehnyt tätä liinaa. Koko syksyn nypläsin valkoisella ja kun harjoitustyöt oli tehty ja oli aika tehdä se ensimmäinen oikea liina, halusin jotain väriä. Kuvat eivät anna oikeutta vihreälle, oikeasti se on enemmän ruohonvihreän värinen.
Yksi kortti jonka jätin tahallani pois viimeisimmästä korttipostauksesta koska...
...yhdessä liina ja kortti muodostavat paketin, jonka sai tänä aamulla meidän äiti. Alusta asti oli selvää että liina menee äitienpäivälahjaksi ja sain kuin sainkin sen valmiiksi viime viikolla. Jossain vaiheessa meinasi tulla kiire, vaikka työtunteja tämän tekemiseen ei niin paljoa mennytkään, mutta tein tosiaan vain sen pari tuntia viikossa. Mutta valmistui. Ja äiti tykkäsi! HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


