Sain Sula tie -blogista 11+11+11-haasteen, jonka säännöt ovat seuraavat:
Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.
Eli ensiksi 11 asiaa itsestäni. Näitä olikin yllättävän vaikea keksiä, mutta yritetääs paljastaa nyt jotain uutta:
1. Minulla ei ole koskaan murtunut luita eikä hampaissani ole koskaan ollut yhtäkään reikää. Silti jännitän aina hammaslääkärille menoa, vaikkei mitään pelättävää koskaan olekaan ollut.
2. Jatketaan ei koskaan linjalla eli en ole koskaan polttanut ainuttakaan tupakkaa. Nuorempana olin niin tupakan vastainen kuin vain olla ja voi ja vaikka nykyään suhtautumiseni asiaan onkin löystynyt, niin silti olen kyllä aina valmiina huomauttamaan tutuille heidän tupakoinnistaan. Onneksi lähipiiristä polttaa aika harva, eniten minua etoo se haju enkä pidä yhtään siitä jos seurassanikaan poltetaan. Kiltin tytön maineeseen lisättäköön myös se että täällä ei ole harrastettu teinikännäilyäkään, vaan ensimmäiset kosketuksen alkoholiin otin kaksi päivää yli 18-vuotiaana juoden ensimmäisen siiderin. En halunnut alaikäisenä edes maistaa kavereiden juomista, tämä oli pitkälti pelkkä periaate kysymys enkä oikeastaan ymmärrä sitä vieläkään miksi alaikäisten pitää juoda, kyllä sitä ehtii ihan hyvin täysi-ikäisenäkin. Nipo-mummo täällä, hei vaan kaikki!
3. Toimin nuorena kolmena kesänä isosena ja pari vuotta olin aktiivisesti Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenvahtina parissakin vakiperheessä. Partionjohtajuus vuosiakin on aika monta takana, muksujen kanssa on vaan hauska viettää aikaa, saa itsekin olla välillä lapsi.
4. En voi sietää tomaatin keskustaa, nypin sen aina pois, sitä ei vaan syödä! Vielä pari vuotta sitten nypin metvursteistakin aina reunat irti, nykyisin voin jo sentään syödä ne. Olen muutenkin huomannut että syön nykyisin paljon vähemmän nirsosti kuin pari vuotta sitten.
5. Meillä ei ole koskaan ollut kotona mitään lemmikkejä. Tai oli meillä akvaario, mutta mielestäni kaloja ei oikein voi laskea lemmikeiksi. Tosin oli meillä yksi kala, jolla oli tapana käydä pinnassa hakemassa suuhunsa ilmaa ja mennä sitten alas ja puhaltaa kuplia. Sitä oli kyllä aika huvittavaa seurata välillä.
6. Vuodesta 2009 olen ollut joka toinen kesä töissä kirjakaupassa ja joka toinen mansikanmyynnissä. Viime kesänä oli mansikat, tänä vuonna mennään taas kirjojen pariin.
7. En oikeastaan ymmärrä kauneusleikkauksia ollenkaan enkä ikinä voisi kuvitella itseni sellaiseen menevän. Ainiin, kävinhän silmien laserleikkauksessa, lasketaanko se kauneusleikkaukseksi? Se ei kyllä vaikuttanut ulkonäköön mitenkään mutta katsenäkö kyllä parantui. Minusta jokainen on kaunis juuri sellaisena kuin on ja suurin kauneus tulee sisältä päin.
8. Erilaisten teevee-sarjojen seuraaminen on suurin koukutukseni. Montakohan kertaa olen katsonut läpi kaikki Frendit tai Gilmoren tytöt. Nyt seurannan alla on Gossip Girl toista kertaa ja Netflixistä löytyi uusi sarja Suits, suuri koukutuksen aiheuttaja sekin.
9. Tämä on nyt varmaan sanomattakin selvä juttu, mutta käsityöt ovat minulle tapa rentoutua. Ja koulussakin keskittyminen onnistuu paremmin kun neuloo samalla jotain, pysyy ikäänkuin virkeämpänä. Niin ja neulominenhan onnistuu hyvin samalla kun katsoo telkkua!
10. Haluaisin juoda kahvia, mutta se ei sovi minulle yhtään. Närästää ihan hirveästi! Kahvin tuoksusta ja mausta kyllä tykkäisin, mutta tulen niin kipeäksi kun juon kupinkin, että olen suosiolla antanut olla. Vielä lukiossa en tykännyt kahvista ja silloin opettelin sitä juomaan ja pystyinkin silloin. Nykyisin se ei vaan enää käy. Paprika on alkanut muuten viimeisen vuoden aikana närästää myös, samoin banaani. Olen kait tulossa vanhaksi.
11. Yksi vielä, huh! Vasemmassa jalkapohjassani on pieni punainen soikean muotoinen syntymämerkki. Sudenpentujen käsikirja kertoi että syntymämerkki jalassa ennustaa paljon lapsia ja tämähän passaisi mulle kyllä varsin hyvin! Ehkei kuitenkaan ihan vielä, mutta voisin hyvin olla isona kotiäiti.
Sitten pitää vastata haastajan keksimiin yhteentoista uuteen kysymykseen eli tässä nämä vastaukset:
1) Minkä taidon haluaisit oppia?
Käpypitsi olisi sellainen minkä haluaisin oppia. Tietysti olisi hienoa osata tehdä vaikka kärrynpyörä tai seisoa käsilläänkin, mutta taidan olla vähän liikunnallisesti lahjaton, että enää oppisin tällaisia taitoja. Poikakaverille sanoin että hän voisi viedä mut toisenkin kerran pelaamaan tennistä, johon vastaus oli ettei ole kiva pelata kun mä en osaa. Ihan vaan näytön vuoksi siis, pakkohan se on opetella pelaamaan, että tuo joutuu nielemään sanansa!
2) Mikä on ensimmäinen muistikuvasi lapsuudesta?
Tämä on tosi vaikea. Musta tuntuu että mulla on yleisestikin huono muisti kaikesta tapahtuneesta ja siksipä en välttämättä muista viikon takaisiakaan asioita, puhumattakaan vuosista. Mutta kyllä mä jotenkin muistan paloja siitä kun olin katsomassa kaksi vuotiaana pikkuveljeä synnytyslaitoksella, tai kun käytiin yhdessä leikkipuistossa leikkimässä. En edes ollut käynyt tässä kyseisessä puistossa taaperoiän jälkeen ja kun pari vuotta sitten sinne eksyin niin tuli todella vahvat muistot siitä, että täällä oon käynyt ennenkin. Muistan myös jotain lapsuuden makuja, niinkuin sellaiset pienet karkkirakeet, jotka muistuttivat vähän mentos-karkkeja, tai sellaisen muumipurkkijäätelön, mitä joskus myytiin. Ehkä parhaiten alan muistaa asioita Somerolle muuton jälkeen, olin silloin siis jotain 3-4 vuotias. Miten hoitopaikassa oli vesisänky, jossa nukuttiin päikkärit tai että äiti tulosti meille aina välillä jotain värityskuvia.
3) Mihin aikaan matkustaisit, jos saisit mahdollisuuden?
Mä luulen, että viihtyisin varmaan parhaiten jossain 1800-luvulla. Hovimäki on yksi mun lempparisarjoista ja sen aikainen Suomi vaikuttaa ihan kivan oloiselta paikalta. Voisin olla jossain kartanossa piikatyttönä.
4) Onko perheessäsi ikiomia sanoja?
Sellaisia lapsuudesta jääneitä sanona käytetään aina välillä. Mulle mehu oli pienenä pesu ja telkkarin Rölli oli Pödda. Pikkuveli sanoin purkkaa tuuttuuksi ja piipaa-auto puppaa, eli paloautot olivat tallissa eli tuvassa. Näitä aina välillä käytetään vieläkin, varsinaisesti mitään omia sanoja ei varmaankaan ole.
5) Millainen huumori uppoo sinuun parhaiten?
Sellainen pikkuisen kieroutunut on parasta. Arvostan myös sarkasmia.
6) Onko sinulla omaa luottokampaajaa?
Kyllä, serkulle soitetaan silloin kun on hiusongelmia!
7) Miten torjut puhelinmyyjän?
Viime aikoina olen käyttänyt selityksenä sitä, että äidilleni tulee jo kyseinen lehti ja koska vierailen vanhempieni luona pari kertaa viikossa niin saan luettua lehden siellä niin en enää viitsi sitä itselleni tilata. Tämä toimii aika hyvin ja oikeastaan useimmiten en asiasta edes valehtele, vaan kerrankin mulle kaupattiin kolmea lehteä, jotka kaikki sattuivat silloin tulemaan äidilleni. Ennen käytin paljon köyhä opiskelija selitystä, mutta nykyisin se ei tunnu enää tepsivän niin hyvin.
8) Missä asiassa sinun pitäisi ryhdistäytyä?
Koulutehtävien suhteen varmastikkin. Meinasin jo tuohon ylempään yhdentoistajuttuun kirjoittaa yhdeksi kohdaksi, että musta on tullut kyllä maailman laiskoin opiskelija. Yleensä hommat tulee hoidettua ihan viimetipassa ja kaikki vähänkin vapaa-ehtoinen jätetään tekemättä.
9) Mitä kuuntelet liikkeellä ollessasi, autolla, lenkillä tai muualla?
Autossa kuuntelen yleensä NRJ:tä, lenkillä musa tulee iPod Sufflesta, joka on niin kivan pieni klipsuineen että siitä en luovu.
10) Uskotko enteisiin tai uniin?
Olen kyllä aika taikauskoinen ihminen ja näen usein yössä moniakin eri unia. Ne ovat kyllä usein niin erikoisia, että tuskin sellaista voisi tapahtuakaan. Mutta tykkään tulkita unia unikirjoista. Horoskoopit on myös kiva lukea. Ja onkai sitä joskus tullut jotain enneuniakin nähtyä, siis sellaisia, jotka ovat sitten tapahtuneetkin. Monesti tulee myös sellaisia hetkiä kun tuntuu että olen muuten ollut tässä hetkessä jo unissani. Uskonko siis, kyllä.
11) Jos et asuisi Suomessa, mikä olisi kotimaasi?
Tanska, Jenkkilä, Australia tai Italia voisivat olla aika kivoja paikkoja asustella. En kuitenkaan lähtisi mihinkään ihan liian kuumaan ja luulen että Aasian maissa iskisi kulttuurishokki niin pahasti etten tuntisi oloani kotoisaksi. Kyllä tää Suomi on musta ihan hyvä paikka asua.
Haaste jatkuisi vielä niin että keksitään 11 uutta kysymystä ja laitetaan haaste eteenpäin. Mä lurittelin jo nyt niin pitkästi, että en ala keksimään lisää kysymyksiä enkä laita tätä kellekkään eteeenpäin. Tiiän, mälsää! En vaan ole oikein ketjukirje tai kiertoviesti ihmisiä, vaikka mielelläni näihin aina otankin osaa. Toi eteenpäin laittaminen ei vaan ole mun juttuni. Tän voi tästä napata ketä haluaa ja pisteet niille, jotka lukivat loppuun asti!
Ja jottei postaus ole ihan kuvaton kun siitä tuli näin mahdottoman pitkäkin niin kaivelinpa vähän arkistoja. Kuvia itsestäni en ole tarkoituksellisesti kauheasti täällä blogissa julkaissut mutta tässä teille muutama helmi kuuden vuoden takaata tähän päivään! Ylppärilakista tulee nyt kuluneeksi kuusi vuotta, silmälaseitta olen ollut viimeiset viisi. Entäs toi otsatukka? Aina välillä haaveilen niin kovasti leikkaavani sen takaisin vielä joskus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti