Nukkekotini

Blogini löytyy Blogilistalta kohdasta Nukkekodit. Silloin kun melkein viisi vuotta sitten aloitin tätä blogia kirjoittaa, luulin että tulisin julkaisemaan montakin postausta juuri valmistuneesta nukkekodistani ja että pääosin blogini tulisikin olemaan nukkekotiblogi. Vaan eipä ole kovin montaa nukkekotipostausta blogin historiassa näkynyt. Blogissani vieraillaan kuitenkin viikoittain juurikin tuolta blogilistan nukkekoti kategorian kautta ja nukkekotipostauksia selatessani, tajusin, että en ole koskaan edes esitellyt koko nukkekotiani. Vain pieniä paloja sieltä sun täältä, mutta osa huoneista on kokonaan jäänyt esittelemättä. Palataanpa nyt siis muutaman vuoden takaisiin kuviin!

Vuosi 2007 tai 2008. Tuona talvena kävin Someron kansalaisopiston nukkekotikurssilla rakentamassa itselleni nukkekodin. Olin haaveillut omasta nukkekodista pitkään ja seurannut montaa nukkekotiblogia. Kun kurssi silloisessa kotikunnassani järjestettiin, olin innolla mukana. Nukkekotini ei ole ihan mittakaavassa 1:12, sillä sen asukkaina eivät ole nuket, vaan pehmolelut apina ja koira, Lassi ja Lotta tuttavallisemmin. Nämä pehmolelut ovat kulkeneet mukanani vuodesta 2001 ja lapsenmielisenä vielä lukioikäisenäkin nämä kaksi tyyppiä asustelivat vaatekaapissani. Abivuonna päätin siis rakennuttaa heille omankin talon, todettuani että nukkekotiharrastus sopii minkä ikäisille tahansa.

Melkein valmis talo. Neljä huonetta, ullakko, etupiha ja tavaralaatikot alla. Kummisetäni ystävällisesti toimitti minulle rakennusmateriaalit ja valmis talo painaakin aika lailla. Ovet on ostettu nukkekotiliikkeestä, kaikki muu on itse rakennettua. Ikkunat olivat aikamoinen projekti, mutta kaiken vaivan arvoiset. Rappusetkin rakensin itse kun sopivia ei valmiina löytynyt.

Etupiha, joka keräsi kamalasti pölyä ollessaan koko ajan käännettynä seinään päin.

Lotan huone, pienen prinsessan valtakunta

Lassin huone, pikku poikavintiön huone
( tajusin muuten, että kuvat tästä huoneesta ovat tosi keskeneräisessä vaiheessa otetut, rakensin tuonne meinaan kirjoituspöydän ja yöpöydänkin, mutta niistä ei tietenkään löytynyt yhtään kuvaa )

Eteinen (olenko muuten maininnut siitä, että äitini imuroi tuon vihreän maton ja tein tilaan myöhemmin uuden?!)

Yläkerran aulatila ja olohuone. Seinien yläreunasta puuttui vielä tässä kohtaa listat, nekin kyllä laitettiin paikkaansa aikanaan.

Vintillä on kaksi huonetta, toinen Lassin huoneen lisäosa, jonne suunnittelin kovasti kulkua tuolta huoneen puolelta puolatikkailla. Toisella puolella, aulatilan yläpuolella on varastotilaa.

Sekalaista kuvasatoa nukkekodista ja sen yksityiskohdista:

Suurimman osan noista huonekaluista olen siis itse rakentanut. Muutama on ostettu, mutta varsinaisia nukkekodin huonekaluja ei kamalasti ole. Pientä krääsää olen kerännyt vuosien mittaan ties mistä, löytyypä nukkekodista matkamuistoja Roomasta, Kanariansaarilta, Kööpenhaminasta, Tallinnasta ja monesta kotimaan kaupungista. Pääsiäismunista saadut yllätykset ovat myös nähtävillä. Aika paljon tarvikkeista olin valmistanut jo ennen nukkekotikurssia, mutta paljon tuli tehtyä kurssin aikanakin. 

Ylijäämäkamaa "muutosta" ja käsitystä siitä, minkänäköinen näkymä on tällä hetkellä. Muutettuani omaan kotiin nukkekotini jäi vanhempieni luo vanhaan huoneeseeni. Eteen laitettiin pleksi, jottei pöly pääsisi valtaamaan paikkoja ja ettei vierailevien sukulaisten pienet sormet pääsisi taloa vahingoittamaan. Paljon oli suunnitelmia vielä nukkekodin suhteen, mutta projekti jäi muiden jalkoihin. Keväällä 2011 vanhempani myivät talon muuttaen pienempään, jossa ei ollut enää tilaa nukkekodilleni eikä se mahtunut omaan pieneen yksiöönikään. Niinpä oli aika pakata myös nukkekodin tavarat laatikkoon ja viedä talo säilytykseen kellarikomeroon. Jossa se on nyt siis ollut jo muutaman vuoden. Siinä varmaan yksinkertaisuudessaan se syy, miksei tässä blogissa kovin usein näy nukkekotipostauksia. Edelleen pidän pienestä näpertelystä ja seuraan itse nukkekotiblogeja. Ehkäpä vielä jonain päivänä koittaa se hetki, kun nukkekotini vihdoin mahtuu taas johonkin ja pääsen jatkamaan sen rakentelua. Nukkekotijutut ovat edelleen kiinnostukseni kohteita, mutta tässä elämäntilanteessa niistä on vain pitänyt luopua. Olen pikkutalostani silti kovin ylpeä ja haaveilen tekeväni joku päivä siihen lisäsiivenkin. Koska? Sitä en vielä tiedä. Eli ei täällä varmaan jatkossakaan tulla nukkekotijuttuja näkemään, sen sijaan se yksi mineilyprojekti olisi edelleen kesken ja kutkuttaisi tällä hetkellä aika kovin. Katsotaan mitä tapahtuu...