omituisten otusten kerho

Mä oon tänä syksynä huomenna että oon taas rakastunu yhteen väriin jota olen aina ennen inhonnut. Nimittäis liilaan... Oon pikkuhiljaa haalinut ympärilleni kaikkea liilaa, ja ostin jopa ensimmäiset liilat vaatteenikin. Voi olla ohimenevää, tosin mun viha ruskeaa kohtaan muuttui rakkaudeksi ja on ollut sitä jo viiden vuoden ajan eikä loppua näy.

Omituinen liilakukkanen kaktus. Laitan myyntiin ja salaa toivon ettei kukaan osta sitä, että saisin sen omalle hyllynreunalleni kököttämään. Tosin aina voin tehdä itselleni uuden, jos joku muukin tähän ihastuu ja sen itsellensä haluaa.

Tämä kuva on vaan antamaan osviittaa siitä, minkä väriset lapaset on oikeesti, salama vääristi seuraavaa muuten parempaa kuvaa...

Eli siis, tän syksyn ensimmäiset lapaset. Tehty välityönä, aina silloin kun yritystyöt alkoi tympimään ja piti saada muuta ajateltavaa. Lankana seiskaveikka ja Katian Topi-lanka. Tuli ihanan muhkeet ja lämpöset lapaset, ja sen verran reilun kokoset että talven pakkasilla näihin mahtuu sisään toisetkin hanskat.

Huomenna myytävät kaktukset paketeissa. Hinnat vielä kun jaksais näihin laittaa.

Mulle iski uupumus, mutta toisaalta on ehkä ihan hyvä ottaa tää ilta rennosti, että jaksaa huomenna myyjäisissä. Oon pikkuhiljaa jo alkanu kääntämään ajatukseni jouluun, vaikka päätin että joulua ajatellaan vasta myyjäisten jälkeen. Tosin oli ei oo kovin joulunen kun ulkona oli tänään kymmenen astetta lämmintä ja rappukäytävästä lensi kärpänen sisään asuntoon. Kärpänen. Marraskuun lopulla. Nyt se on pörränny ympäri mun pikkukämppää jo useemman tunnin ajan, muutaman kerran oon jo meinannu saalistaa sen, mutta antaa sen nyt olla. Kunhan ei tuu häiritsemään mun yöunia, se on meinaan sen ötökän loppu sitte. Mutta niin, joulu, kyllähän se mun puolesta saisi jo tulla, ja lumi myös. Ja se loma, sitä odotan... Oon miettiny, että millon se uupumus iskee ja päättäny että markkinoiden jälkeen saa vasta antaa sille periksi. Vielä siis pari viikkoa pitää jaksaa samaa tahtia kuin koko syksyn on jaksnut. Mutta mä rakastan tätä yrittäjyysjuttua, niin paljon opittavaa ja tekemisenmeininkiä. Normaalikoulu tuntuu niin puulta tän rinnalla. Tosin eipä tässä oo ehtiny paljon tunneilla olemaan. Onneks opettajat on kannustavia tän yrittäjyyden suhteen ja ollaan aika vapaasti saatu tehdä sitä mitä halutaan. Unelmia...

Tänään soi: Rölli - Omituisten otusten kerho