Latasin nämä kuvat jo alkuviikosta tänne. Siis silloin kun nuo nyt jo maljakossa nuupahtaneet tulppaanit olivat vielä hyvinvoivia ja tuo nyt jo lähes tyhjä uusi heräteostoskori oli vielä täynnä pääsiäissuklaata. Suklaat on siis jo syöty ja kukat saisi vaihtaa uusiin, mutta tässä kohtaa viikkoa tuntuu että nyt alkaa vihdoin syntyä tekstiä tänne. Siis aikomuksenihan oli kirjoittaa heti kuvat otettuani, mutta kun sain ne ladattua, ei sitä tekstiä vain syntynytkään. Joten annoin asian olla. Miten se onkin aina niin vaikeaa, että kun on hetken pitänyt taukoa blogista, on tänne palaaminen aina vaan hankalampi asia. Vaikka sitä kirjoittaa kuitenkin lähinnä itselleen näitä asioita päiväkirjamaisesti muistiin. Tosin muistan miten silloin teininäkin oli niitä kausia kun siihen oikeaan päiväkirjaan tuli kirjoitettua useampikin merkintä päivässä ja välillä taas oli kuukaudenkin tauko.
Kirjoittamista olisi pian paljonkin tiedossa. Sain vihdoin kirkastettua itselleni opinnäytetyön aiheen ja tänään keskusteltuani vielä ohjaajani kanssa, tuntuu että olen vihdoin valmis kirjoituspuuhiin. Kauan tätä aihetta etsittiinkin ja nyt kun se alkaa hioutunut mieleeni, voin jo vähän alkaa haaveilemaan jos sittenkin saisin ne tradenomin paperit ulos vielä tätä keväänä. Syksyhän minulla olisi vielä virallisesti opiskeluaikaa, että ei tässä nyt niin kiire ole, vaikka se valmistuminen menisikin syksyyn, mutta itse alkaa olla jo siinä vaiheessa että olisi kiva päästä koulusta pois. Tulevaisuushan on täysin avoin ja ensi syksyn työtilannekkin täysin auki. Tänään juotiin teetä ystävän kanssa ja mietittiin että uskallettaisiinko lähteä toteuttamaan yrittäjyyshaavetta. Vähän vielä tutkitaan ja otetaan asioista selvää, jospa saataisiin asioihin vauhtia. Tosin minä keskityn nyt ensin tuohon oppariini ja sen jälkeen vasta kaikkeen muuhun. Siinä riittää mulle nyt seuraavaksi kuukaudeksi kyllä ihan tarpeeksi hommia!
Ajatukset ovat pyörineet niin paljoa tuon opinnäytetyön parissa (ja hyvä onkin niin) niin että neulominen on jäänyt taas vähemmälle. Olis mulla tuolla esittelemättä parit pienet sukat, ne sain kaikki toimitettua perillekkin tämän viikon aikana niin että niitä voisi vilauttaa jo täälläkin piakkoin. Olen koittanut neuloa muutaman rivin keinutuolinmattoon aina kun käyn vanhempieni luona, mutta työ edistyy hitaasti. Varsinainen ikuisuusprojekti! Laitoin tällä viikolla sukatkin pitkästä aikaa puikoille, hitaasti tuntuvat nekin edistyvän. Tosin tässä kohtaa voisi olla parempi jättääkin neulominen vähemmälle ja keskittyä tuohon kirjoitustyöhön. Jonkinlaisen aikataulun tarvitsen ehdottomasti siihen itselleni, muuten menee laiskotteluksi! Neulomaan ehtii sitten kesällä taas, huomasin jo miettiväni oliskos kesäyönhulluttelu tänäkin vuonna sittenkin paikallaan?! Saapi nyt nähdä, tässä kohtaa vuotta ei ainakaan vielä ole mitään kovin suurta to-do -listaa jota KYH:inä toteuttaa, mutta äkkiäkös sellaisenkin kehittelee.
Varsinainen perjantai-illan ajatuksenjuoksu tästäkin tuli! Suunnittelin niin katsovani vähän niitä oppariasioita kun tämän koneen vielä yhdeksän jälkeen avasin, mutta luulempa että katsonkin yhden jakson greyn anatomiaa ja neulon muutaman kerroksen ennenkun hyppään unten maille! Kun kerran on perjantaikin!
Ja sinulle pikku blogini, lupaan että kirjoittelen aina kun ehdin. Nyt vain se pääpiste on opinnäytetyössä, joten älä ihmettele jos täällä tulee olemaan toukokuuhun asti vähän hiljaisempi päivitystahti. Ja kun tahti on hiljainen, niin se kertoo vaan siitä että oikeastikkin teen sitä mitä minun pitäisi tehdä jotta valmistumispäivä tulisi pian!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti