Muistin yhtäkkiä eilen illalla tämän huivin olemassa olon! Neulehommat tehtiin jo heti kesäyön hulluttelun jälkeen elokuussa ja siitä asti huivi odotteli lankakopan reunalla päättelyä. Ensin suunnittelin kuvaavani sen usvaisena syyspäivänä, mutta syksy meni ja kuvaushommat jäi. Pipoakin tälle yrittelin pariksi, mutta se vaatisi vielä vähän puikkojen kilistelyä lisää. Huivi kuitenkin piti saada tänne näytille vielä ennen kuin vuosi ehtii vaihtumaan. Koska tänä vuonna lahjoiksi käärittiin jo kesälle tehtyä ja esiteltyjä sukkiakin, ei nyt ole mitään joululahjojakaan esittelemättä. Tämä huivi olkoon siis lahja itselleni, nyt pakkasten tultua on se mukavan lämmin ja muhkea kaulanympärillä. Jospa tämä yskäkin helpottaisi kun kaulassa on uutta lämmikettä. Lanka on muutaman vuoden takaa Tampereen Lankamaailmasta ostettu, Schoppel Wollen Merino Lace mohair-lankaa. Tämä ei kovasti edes kutittele kaulassa, vaikka vähän mohairia sisältääkin. Tuo väri on juuri täydellisen haalean sininen tämän vuoden ajan aamujen ja iltojen sinisiin hetkiin. Huivissa itsessään ei ole mitään kummaa, neulottu käännellen koko ajan oikeaa ja aina kerroksen alussa lisätty yksi silmukka. Aloitin kolmella silmukalla ja lisäsin ne melkein pariin sataan. Yksi 50 gramman kerä meni ja toisestakin jokunen metri kun päättelykierroksella lanka loppui kesken. Kokoa tuli ihan reippaasti niin että huivi kietoutuu mukavasti lämmittämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti