Heräsin viime sunnuntaiaamuna päässäni visio: oranssit sukat muhkealla palmikolla! Heti herättyä siis tonkimaan kirjahyllyn neulekirjoista oikeanlaista palmikkomallia ja löytyihän se lopulta virolaisesta palmikkokirjasta. Kopioin kaavion ruutupaperille ja ei muuta kuin puikot heilumaan. Onneksi tuli hamstrattua muutamakin kerä tätä seiskaveikan oranssia loppukesän alennusmyynneistä, syksyn lankakartasta väri on jo poistunut. Sukka per päivä tuntui hyvältä tahdilta ja niinpä tämä sukkapari oli valmis jo maanantai-illalla. Eilen kävin hyppimässä talon edustalla olevassa puistikontapaisessa. Nämä oli aivan ehdottomasti kuvattava vaahteranlehtien seassa. Ensinnäkin tuo lehtien peittämä nurmikko ja laatoitus on aivan mahtavan näköinen ja toiseksi näistä sukista itselleni tulee niin vahvasti mieleen syksy. Pitsineuleet kuuluvat kevääseen ja muhkeat palmikot syksyyn. Oranssi ei kuulu lempiväreihin, mutta oi kun se näyttää vaan niin hyvältä tähän vuoden aikaan. Sukat valmistuivat nopeammin kuin uskalsin odottaa ja pitkän tauon jälkeen palmikon tekokin tuntui mukavalta ja luontevalta. Palmikkokirjasta löytyi myös muuta mielenkiintoista ja tuntuu että to-do-lista kasvaa kovaa tahtia. En valita, neulonta tuntuu tällä hetkellä taas vaan niin hyvältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti