Viime viikolta

Mua on harmittanut viime aikoina niin paljon kun en vaan yksinkertaisesti ehdi tänne blogiin oikein mitään luritella. Toisaalta teen tätä omaksi ilokseni joten en ota paineita postauksista, mutta viime aikoina on tuntunut jotenkin turhauttavalta kun ei tiedä mitä tänne kirjoittaisi. Saatan ajatella että tuosta voisin tehdä blogiin jutun tai sitten tuostakin ja sitten kuitenkin seuraa se ajatus, että ei siitä nyt oikeastaan kuitenkaan saa aikaan mitään kunnon juttua. Olin ajatellut tekeväni tänne jo torstaina sellaista päivä kanssani juttua, mutta en sitten kuitenkaan päivän aikana saanut kaivettua kameraa esille joten se siitä sitten. Musta on tullut varmasti vähän jäykempi sen suhteen mitä tänne kirjoittelen. Vaikka tietoisesti en ole tällaista päätöstä tehnyt. Käsitöiden tekoaika on vähentynyt niin olemattomiin ettei uusia esiteltäviäkään synny samaan tahtiin. Tarkemmin ajatellen olin muuten ihmeellisen ahkera kesällä, oikeasti siis että mä sain kahdessa kuukaudessa parikymmentä neuletyötä valmiiksi! Nyt tuntuu että tahti on tippunut siihen yksi työ kuukaudessa vauhtiin. No mutta jottei tämä nyt menis taas kokonaan marinaksi siitä etten tänne ehdi niin päätin ottaa tänään itselleni (taas) etäpäivän koulusta, kävin aamulenkillä ja päätin kertoilla vähän viime viikon kuulumisia tänne blogin puolelle ennen kuin tartuin noihin kirjapiirin kirjoihin ja luultavasti luen itseni uneen jälleen kerran.
Tässä siis muutamia kuvia viikon varrelta:

Viime viikkoon mahtui muutama uusi lankakerä. Selitin innoissani poikaystävällä että kun musta vähän tuntuu ettei mulla ole vielä tarpeeksi lankoja, niin voisin käydä ostamassa pari uutta kerää. Voitte varmaan kuvitella kaikki ne riemunkiljahdukset tuon miehekkeen suusta! Hih! Torstaina poikkesin Perniön Käsityökeskukseen hakemassa itselleni tämänkin vuotisen Roosa nauha sukkakuvaston ja yhden kerän tuota Roosa nauha lankaakin. Viime vuonna jäin ilman lankoja kun kaikki kivat värit olivat loppuunmyyty, mutta nyt sain itselleni ihanan vaaleanpunaisen kerän. Tuo kuvasto oli itseasiassa vähän pettymys, kirjoneuleet ovat toki kauniiita, mutta kyllä tähänkin kuvastoon olisi edes jokusen pitsineuleisen sukan voinut laittaa. Luulenpa että neulon tuosta langasta siis jonkun viime vuoden kuvaston malleista. Perjantaina lähdettiin Turkuun ystäväparinkunnan luokse ja lauantaina oli vähän shoppailua luvassa. Minä tietysti kinusin päästä Lankamaailmaan ja sieltäkin ostin hetki sitten ilmestyneen Modernit Klassikot -neulevihkosen. Sekä neljä kerää lankaa, huivit olivat shoppailuhetkellä mielessä. Turusta tarttui muutakin mukaan, ostin nimittäin kahdet uudet kengät reissun aikana!

Käsityökeskuksessa vierailu ei ollut ainoa syyni käydä Perniössä torstaina. Soitin nimittäin parturiserkulleni maanantaina ja kerroin että nyt haluan itselleni otsahiukset. Niinpä torstaina istahdin parturin tuoliin ja katselin hiusteni tippuvan lattialle. Pituudestakin napsastiin jonkun verran pois, hiuksiahan ne on vaan ja kasvavat kyllä takaisin, joten sanoin serkulleni että anna mennä vaan! Näistä otsahiuksista ehdin haaveilemaan jo kuukauden verran ja nyt kun olen pari päivää näihin totutellut, mietin että olikohan tämä sittenkään niin hyvä idea. Vaatii vissiin totuttelua taas. Olihan mulla otsahiuksen ylioppilaaksi pääsyyn asti ja sen jälkeen lähdin niitä kasvattamaan pois. Hiukset ovat tottuneet taas olemaan pois otsalta ja vaativat tässä vaiheessa kyllä aikamoista laittoa että pysyvät suorina otsalla. Katsotaan nyt miten tässä käy, päätyvätkö hiuksen pinneilla takaisin pois otsalta vain mahdanko sittenkin tottua taas tähän. 

Alkuviikon karkkihimotuksen aiheuttivat Pollyjen ja Bilareiden yhdistelmäkarkit. Bilarit suklaapäällisellä, aivan totaallisen toimiva yhdistelmä! Sanoisin että tämä on parhain kaikkihyllyltä löytynyt uutuuskarkki pitkiin aikoihin. Tosin ihastuin myös Cloettan Sprinkle suklaalevyihin, molempia uutuuslevyjä tuli maistettua. Viime aikoina namit ovat maistuneet ehkäpä vähän liiankin hyvin ja usein huomaan kauppareissumme päättyvän karkkihyllyyn. Siksipä eilen teimme päätöksen jouluun asti kestävästä karkkilakosta. Sipsit tähän lakkoon mukaan myös. Jospa loppuisi tai ainakin vähentyisi tuo pepun leviäminen. Jouluna saa sitten taas herkutella. Näitä lakkoja on pidetty ennenkin eli en usko tämän olevan liian vaikeaa tälläkään kertaa. Tai sitten olen täällä jo viikonpäästä itkemässä että annoin periksi karkkihimoilleni...

Tästä näyttää nyt tulevan kyllä aikast sekalainen höpöttelypostaus, mutta pistetään tähän nyt vielä yksi kuva. Sunnuntai päivää lähdettiin viettämään enon saareen ja päästiin meriajelulle niin ilmatyynyaluksella, ponttoonilautalla kuin moottoriveneelläkin. Syötiin pullaa mökin keittiön pöydän ympärillä ja katseltiin muita veneilijöitä. Hienosti saatiin pari tuntia kulumaan kyläilyyn ja ilmakin oli kauniin syksyinen. Katsellessani tuota kuvaa en voi olla ihmettelemättä vanhan kännykkäni kameran laatua. Sehän näyttää itseasiassa ihan hyvältä! Yleensä kun tuolla on ottanut tärähtäneitä ja suttuisia kuvia vain. Torstaina sain muuten tarpeeksini tuosta puhelimestakin ja laitoin uuden tilaukseen. Syksy on uudistumisten aikaa vai miten se nyt meni. Vähän on ollut viime aikoina sellainen olokin että jotain uutta tässä kaipaisi ja jotenkin nuo vanhat asiat, niin kuin koulu, tuntuvat jotenkin tosi raskailta. Jospa minä nyt kuitenkin koittaisin edes hiukkasin paneutua noihin lukupiirien ja treenien kirjoihin. Mikään ei muuten ole puuduttavampaa kuin se että jokin kirja on pakko lukea! Paljon mieluummin käyttäisin päivän neulontaan. Ensimmäinen karkkineule tuli muuten eilen valmiiksi ja mielessäni pyörittelen jo seuraavaa. Jospa tuo neulepuoli tästä siis aktivoituisi pian!