- - - - - - -
Vihreet sukat
Lankana seiskaveikkaa ja marttojenväri vihreä. Ensimmäiset palmikkokokeilut. Helpolta tuntui, oon jotenkin kuvitellu et palmikon tekeminen olis vaikeempaa. Tosin koko ajan saa kyllä laskea montako kerrosta on tehtynä... Taas tommonen omasta päästä vedetty malli, mä oon niin surkee kattomaan mistään ohjeita että soveltelen vaan omiani. Toi sukan takaosa on 1o1n-neulosta ja palmikossa on 6silmukkaa.
- - - - - - -
Siniset sukat
Vai pitäiskö sanoo turkoosi? Polveenasti olevat siis. Lankana Vuorelman Veto. Ihastuin väriin ja tykkäsin langastakin. Noin 120g lankaa meni. Näissäkin palmikko, tosin molemmiss sukissa vaan toisessa reunassa.
(Miettisin pitkään osallistuisinko sukkasatoon mut en sitten ilmottautunu, omaa sukkasatoa tässä vissiin kerään kun näitä sukkia tuntuu tänä syksynä syntyvän niin helposti ;) )
Ja ettei alkais sukat kyllästyttää niin bibaa välillä. Mulle ei vaan sovi pipot päähän mut teinpä nyt kuitekin. Lankana Novitan Nalle Marjaretki ja malli syksyn Novitan lehdestä. Vajaa kerä meni. Ja mun kamera sotkee näitä värejä, vihreestä villatakista tulikin sininen!
Ja ranne alkaa vihdoin olla virkkauskunnossa. Kidutin siis sitä heti kättelyssä ja virkkasin maton ylijäämämatonkuteesta lehtikorin. Mattokin muuten matkasi viime viikonloppuna uuteen kotiinsa Tampereelle. Edelleenkään kun en ymmärrä virkkauksesta mitään niin ei mitään hajua mitä noi mun silmukkani ovat. Mut ihan perusta vissiinkin :D
- - - - - - -
Ja sitten vähän syytä tähän blogihiljaisuuteen. Hän teki muuton ihka omaan ekaan kotiinsa. 27 neliötä kerrostalossa. Ikinä en oo kerrostalossa asunu mut hyvin oon sopeutunu. Aikast kivaa on ollu, on saanu sisustella ja totutella yksin oloon, joka on välillä vähän liian hiljaista. No televisio pyörittää frendit levyjä uudelleen ja uudelleen jotta olis edes jotain melua ;)
Muuttovaihetta
Ja tältä täällä nyt näyttää... Mun oma pieni kolo. Oon huomannu itessäni omituisia piirteitä, siivoilen tääl koko ajan. Kotona ei tullu koskaan edes mieleen alkaa siivoomaan. Ruuanlaitto tuntuu omituiselta ja kaikkia kommerverkkejä tulee koko ajan vastaan. Nettiyhteyden kanssa oon taistellu ja nyt näyttää viimein siltä että toimii. Sukulaiset ja ystävät on käyny ahkeraan kylässä ja kahvia oon opetellu itekkin juomaan taas. Tosin muhun kahvi vaikuttaa päinvastoin mitä pitäis eli alkaa nukuttamaan. Vähän tää yksinasuminen on viel tällasta totuttelua mut eiköhän tämä tästä. Koulu on nyt ihan kauhean paljon lähempänä, mikä on hyvä, nyt vois oikeesti kuvitella jäävänsä iltatöihinkin tekemään kaikkea. Ja kaikkea tekiskin mieli tehdä, katotaan mitä syntyy. Lankoihin oon ihan koukussa ja odotan vaan materiaalinhankintareissuja innoissani.
- - - - - - -
Koitan nyt saada päivittelyjä aikaan useammin kun tää hässäkkä tästä hiipuu pikkuhiljaa. Ja nyt puikolla odottaa taas sukka eli siirryn television eteen ennen nukkumaanmenoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti