tietämättä siis mihin oikeasti olin ryhtymässä keräsin tarvittavat kamppeet ja marssin olohuoneeseen, jossa matto odotti kauniisti sohvalla. laitin dvd:ltä gilmoren tyttöjen ykköskauden viidennen jakson pyörimään, ajatuksena katsoa pari jaksoa samalla kun viimeistelen mattoa.
yhtäkkiä muutama jakso vaihtui kokonaiseen levylliseen ja kolmen ja puolen tunnin uurastamisen jälkeen en ollut saanut edes maton toista päätä viimeisteltyä. selkä oli pahasti jumissa ja lopputulos näytti kauhealta. itku meinasi tulla. joten lopetin koko homman. ja olen pahasti pettynyt. miten joku joka näyttää niin ihanalta ja kauniilta otettaessa pois kangaspuista voi äkillisesti muutua rumaksi ja inhotusta herättäväksi. en ymmärrä. mutta juuri nyt en voi katsella koko mattoa silmissäni. ja toisen pään päättely ja viimeistely olisi vielä edessä. huoh!
palautus on perjantaina, mistä vedän siis viisi tuntia huomen illasta että saan sen inhotuksen valmiiksi. en ole ollenkaan tyytyväinen. ja paperinarua en enää ikinä käytä missään. mikähän älynväläys sekin oli että paperinarua sinne maton väliin on saatava. tai hyvältä se tosiaankin näytti vielä puissa ollessaa. mutta nyt... nyyh!
tässä siis matto vielä ollessaan keskeneräinen. 
ja tämä tässä on melkein valmis matto, hyvältä näyttää näin kauempaa katsottuna.
ja tämä on se vielä päättelemätön pää matosta. rakastan yli kaiken tätä päätä matosta, siinä ei ole mitään vikaa, ainakaan vielä. en uskalla lähteä sitä päättelemään ja viimeistelemään, sillä pelko siitä että onnistun pilaamaan sen on suuri. 
paperinaru vetää aivan kauheasti vinoon ja tunkee ylös noista väleistä toisesta päästä.
toi päätyreuna näyttää vaan niin kamalalta.
sieltä se kurkistaa. ihan kuin sillä olisi joku oma elämä, eikä se millään haluaisi olla tuolla maton mukana.
takapuoli näyttää tältä. ei siis mikään ihme että paperinaru tunkee ulos kun se on noin löysänä, puissa näkymä oli toinen...
yritin vähän vetää noita löysentymiä suoriksi mutta mitä tekis tolle ylimääräselle pätkälle.
eikä näkymä reunasta ole yhtään sen parempi. huoh...
masentunut maton tekijä...
vedin eilen koulun kangaspuihin uuden mattoloimen. ja tällä kertaa en aio käyttää paperinarua...
jos se toinen vaikka sitten jo onnistuisikin...
tänään soi: Abba - Gimme Gimme Gimme
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti