torstai 28. maaliskuuta 2013

Neulottu kolmiohuivi




Vuoden alussa kirjoitinkin tavoitteestani tehdä tänä vuonna jokin huivi.  Pidän itse kovasti kolmiohuiveista, ne saa mielestäni sidottu kaulaan tarpeeksi tiukasti ja suojaavasti. Tammikuun ajan selailin netissä eri malleja ja koitin miettiä millaista haluan. Pinterestissä törmäsin tähän kuvaan. Huivin yksinkertaisuus ja reikäisyys alkoi kiehtoa minua. En kuitenkaan ostanut ohjetta, vaan päätin koittaa soveltaa itse jotain samantapaista. Muutaman pienen kokeilutilkun jälkeen malli oli selvillä ja ei muuta kuin neulomaan ja tekemällä katsomaan millainen lopputulos olisi.


Aloitin huivin kärjestä ja lisäsin joka toinen kierros kaksi silmukkaa. Mallikerta muodostuu neljästä kerroksesta. Ensimmäisellä kerroksella neulotaan 1o, langankierto, kolme silmukkaa yhteen ja langankierto. Tämä muodostaa reiät neuleeseen. Nurjalla puolella eli toisella kerroksella neulotaan nurjaa. Kolmas kerros tehdään oikeaa ja neljäs nurjalla taas nurjaa. Reunaan laitoin 8silmukkaa vain oikeaa, eli neuloin ne sekä nurjalla että oikealla puolella oikein silmukoin. Tähän "resorireunaan" lisäsin aina joka toinen kierros (eli siis oikeanpuolen kerroksilla) nuo yhdet ylimääräiset langankierrot, niin että neule suureni. 


Huivin aloitin siis helmikuussa hiihtolomaviikolla ja aika ahkeraan sitä joka ilta siitä lähtien tein muutaman mallikerran verran. Lopullinen pituus huivilla on noin 160cm tuolta suurimmalta reunaltaan. Langan olen ostanut pari vuotta sitten Tampereen Lankaideasta ja vyyhdin vyöte on hävinnyt, sen muistan että lankamerkki oli Filatura di Crosa, mutta langan nimestä ei ole tietoa. Kovin ohutta se ainakin on, neuloin puikoilla 2.5. Ja pehmeää, niin pehmeää, että ei tämmöistä villakammoista kutita kaulassa yhtään. Värinä huivi on vaikeasti kuvatta, tuosta alla olevasta kuvasta saa parhaiten käsityksen väristä, eli se ei ole noin sinertävä mitä muissa kuvissa näyttää, vaan aika kirkkaan violetti. Aloittaessa päätin että neuloa voin niin pitkälle kuin lanka riittää ja lopulta lankaa jäi jäljelle pienen pieni kerä, ehkäpä sillä olisi saanut huivista vielä yhden tai kaksi mallikertakerrosta suuremman, mutta ilman niitä lisäkerroksiakin on huivi juuri sopivan kokoinen.



Huivi on varmasti yksi suurimmista käsityöprojekteista, mitä olen koskaan tehnyt. Aloittaessa luulin sen jäävän roikkumaan ikuisuusprojektiksi, mutta päättäväisesti sain sen valmiiksi kuukaudessa. Mallikerran helppous oli varmasti tässä kohtaa avuksi. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Enkä malta odottaa että keväisemmät päivät tulevat ja pääsen käyttämään tätä kaulassa kevättakin kanssa.

Blogi hiljenee nyt pääsiäisloma tauolle, muistaa kaikki syödä paljon suklaamunia! Minä ainakin aion syödä, nukkua pitkään aamuisin ja ottaa rennosti.
Iloista pääsiäistä!
 

3 kommenttia:

suppis kirjoitti...

Todella kaunis huivi! :)

Henni kirjoitti...

Kiitos! Tykkään tästä iteki tosi paljon :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiva huivi! Pystyisitkö kirjottamaan selkeämmät ohjeet? :)