torstai 28. maaliskuuta 2013

Neulottu kolmiohuivi




Vuoden alussa kirjoitinkin tavoitteestani tehdä tänä vuonna jokin huivi.  Pidän itse kovasti kolmiohuiveista, ne saa mielestäni sidottu kaulaan tarpeeksi tiukasti ja suojaavasti. Tammikuun ajan selailin netissä eri malleja ja koitin miettiä millaista haluan. Pinterestissä törmäsin tähän kuvaan. Huivin yksinkertaisuus ja reikäisyys alkoi kiehtoa minua. En kuitenkaan ostanut ohjetta, vaan päätin koittaa soveltaa itse jotain samantapaista. Muutaman pienen kokeilutilkun jälkeen malli oli selvillä ja ei muuta kuin neulomaan ja tekemällä katsomaan millainen lopputulos olisi.


Aloitin huivin kärjestä ja lisäsin joka toinen kierros kaksi silmukkaa. Mallikerta muodostuu neljästä kerroksesta. Ensimmäisellä kerroksella neulotaan 1o, langankierto, kolme silmukkaa yhteen ja langankierto. Tämä muodostaa reiät neuleeseen. Nurjalla puolella eli toisella kerroksella neulotaan nurjaa. Kolmas kerros tehdään oikeaa ja neljäs nurjalla taas nurjaa. Reunaan laitoin 8silmukkaa vain oikeaa, eli neuloin ne sekä nurjalla että oikealla puolella oikein silmukoin. Tähän "resorireunaan" lisäsin aina joka toinen kierros (eli siis oikeanpuolen kerroksilla) nuo yhdet ylimääräiset langankierrot, niin että neule suureni. 


Huivin aloitin siis helmikuussa hiihtolomaviikolla ja aika ahkeraan sitä joka ilta siitä lähtien tein muutaman mallikerran verran. Lopullinen pituus huivilla on noin 160cm tuolta suurimmalta reunaltaan. Langan olen ostanut pari vuotta sitten Tampereen Lankaideasta ja vyyhdin vyöte on hävinnyt, sen muistan että lankamerkki oli Filatura di Crosa, mutta langan nimestä ei ole tietoa. Kovin ohutta se ainakin on, neuloin puikoilla 2.5. Ja pehmeää, niin pehmeää, että ei tämmöistä villakammoista kutita kaulassa yhtään. Värinä huivi on vaikeasti kuvatta, tuosta alla olevasta kuvasta saa parhaiten käsityksen väristä, eli se ei ole noin sinertävä mitä muissa kuvissa näyttää, vaan aika kirkkaan violetti. Aloittaessa päätin että neuloa voin niin pitkälle kuin lanka riittää ja lopulta lankaa jäi jäljelle pienen pieni kerä, ehkäpä sillä olisi saanut huivista vielä yhden tai kaksi mallikertakerrosta suuremman, mutta ilman niitä lisäkerroksiakin on huivi juuri sopivan kokoinen.



Huivi on varmasti yksi suurimmista käsityöprojekteista, mitä olen koskaan tehnyt. Aloittaessa luulin sen jäävän roikkumaan ikuisuusprojektiksi, mutta päättäväisesti sain sen valmiiksi kuukaudessa. Mallikerran helppous oli varmasti tässä kohtaa avuksi. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Enkä malta odottaa että keväisemmät päivät tulevat ja pääsen käyttämään tätä kaulassa kevättakin kanssa.

Blogi hiljenee nyt pääsiäisloma tauolle, muistaa kaikki syödä paljon suklaamunia! Minä ainakin aion syödä, nukkua pitkään aamuisin ja ottaa rennosti.
Iloista pääsiäistä!
 

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Pääsiäiskortit







Tein ison pinon (lähes viisikymmentä!) pääsiäiskortteja äitini pyynnöstä. Jokaisesta kortista tuli hieman erilainen, vaikka elementit näissä olivat samat kaikissa. Korttipohjat leikkasin isoista kartongeista ja taitoin kahtia. Tulostin koneelta suoraan nuo tekstiosuudet niin että valkoista osaa jäi niiden ympärille. Yläosan kortista muodostaa erilaiset skräppipaperit, kaivelin varastoistani keväisen ja pääsiäisvärisiä papereita. Välikohdat "täytin" kartongista leikatuilla "nauhoilla", kuviosakset olivat tässä kohtaa käytössä. Alaosaan tuli tipu, jonka tein kahdesta pyöreästä kartongin palasta, johon leikkasin vielä nokan oranssista ja piirsin tussilla silmät. Ylänurkkiin liimasin vielä kolme timangia. Itse pidin korteista jo näinkin, mutta äiti lisäsi vielä lähettämiinsä kortteihin hyöhenen tuohon keskelle tuomaan korttiin lisää täytettä ja pääsiäistunnelmaa. Hauskinta tässä projektissa oli että jokaisen kortin kohdalla sai miettiä minkälaisen yhdistelmän kasaa. Monen samanlaisen kortin tekeminen kun tuppaa käydä vähän tylsäksi mielestäni, mutta pienillä muutoksilla mielenkiinto säilyi ja hyvän suunnittelun jälkeen korttien toteutuskin onnistui nopeasti. Ylimääräisiä kortteja jäi kyllä lähes parikymmentä, kun innostuin pikkusen liikaa, mutta hei, nehän voi lähettää sitten vaikka joku toinen vuosi!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kirjoneulesukat






Lepposaa sunnuntai-iltaa! Minä sain juuri valmiiksi kirjoneulesukat. Ne ovat toiset kirjoneuleiset jotka olen tehnyt. Aikaisemmin olen jotenkin kuvitellut että monen langan neulominen yhtäaikaa olisi jotenkin kovin vaikeaa ja hermoja koettelevaa, mutta eivät nämä nyt niin kamalat olleet mitä ajattelin. Neule eteni kivasti kun joka kerros poikkesi toisesta eivätkä ne solmuun menneet langatkaan olleet kovin vaikeita selvittää. Langaksi valikoitu taas kerran se perus 7veljestä. Väriyhdistelmä on mielestäni jotenkin koukuttava. Valkoisia villasukkia minulle ei vielä ollutkaan. Mallin piirsin itse ja ihan loppuun asti en suunnitelmaa seurannut vaan viimeiset kerrokset syntyivät tehdessä. Vielä on tekemistä sen kanssa että kirjoneuleosuudesta saisi oikein siistin näköistä, nyt jotkut langansiirrot vähän kiristävät ja toiset taas ovat liiankin löysällä. Muuten olen tyytyväinen ja sukatkin pääsivät heti lämmittämään varpaita. Ja nytkun omat varpaat on saatu taas lämpimiksi, seuraavaksi puikoille laitetaan ne tilaussukat, joiden tekoa olen jo viivytellyt liian pitkään.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Pääsiäissisustus







Kodin kesäsisustusprojekti etenee hitaasti pienistä ongelmista johtuen, siksipä olikin hyvä tehdä pieni sivuloikka ja laittaa koti pääsiäiskuntoon. Kuulun niihin ihmisiin, jotka tykkäävät vaihtaa kodin sisustusta vuoden ajan ja juhlapyhien mukaan, mikään ei ole sen mukavampaa kuin se että saa vähän uutta ilmettä pienillä muutoksilla kotiin. Limenvihreään olen ollut pitkään vähän kyllästynyt, mutta pienen tauon jälkeen se näyttääkin ihan hyvältä asunnossani. Onhan se aika piristävä väri. Ruokapöytä ja kirjahyllyn päällinen saivat siis vähän uutta väriä ja vaikka en keltaisestakaan niin pidä, niin söpö narsissi oli pääsiäiseksi saatava. Aion pitää taukoa karkkilakostani taas pääsiäisenä ja etukäteen päätin että sallin silloin vain suklaamunien syönnin, mutta ostin kaupasta noita virvonvarvon-suklaapatukoita ja aion laskea ne mukaan suklaamuniin. Pääsiäisnamit kun ovat vähän sellaisia, että jos ei niitä pääsiäisenä syö, niin et syö kyllä sitten koko loppuvuotenakaan. Tilaisuus on siis käytettävä hyväksi. Tuon pienen koristeboxin olen tehnyt vuosia sitten ja nyt kaivoin sen kaapin perukoilta esiin. Kanaset sain töistä, ne vartioivat kindereitä. Koko asunnon ilme vaihtui ja hymyillen katselen ruokapöytäni päällistä, on se niin keväinen. Toivottavasti pian ulkonakin jo vihertäisi...

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Pieni sininen liina


Tässä se nyt olisi, viimeisin nypläystyöni. Edellisen valkoisen liinan jälkeen halusin jotain värillistä ja lankakaupassa ihastuin siniseen. Opettaja oli sitä mieltä että jotain erilaista malliakin voitaisiin koittaa ja antoi tämän mallin, jossa olisi paljon koukittavaa.


Liina oli siitä mielenkiintoinen, että se tehtiin kolmessa osassa. Aloitettiin ja tehtiin tuo keskimmäinen pikkuliina, siihen lisättiin reuna ja sitten vielä ulkoreuna. Liitoskohdissa koukittiin siis reuna kiinni toiseen.


Kokoa pikkuliinalla on noin 20cm x 20 cm ja lanka oli 60/2.
Laskin että työtunteja mahtuu ainakin 30 tähän liinaan.


Vähän harmittaa että nuppineulojen irrotuksen jälkeen liina vähän kipristelee ja silityskään ei oikein auttanut. Mietin pitäisikö yrittää jotain hyörytystä, mutta taidan kysellä opettajalta neuvoa ennenkuin lähden itse liinaa tuhoamaan. Käärisin liinan nyt rullalle, jospa se vähän vetäytyisi siinä oikeaan muotoonsa.


Tykkäsin mallista paljon, kun nypylöitä ei ollut kerralla käytössä kovinkaan paljoa ja
liina edistyi nopeasti. Malli on myös jännä, näyttää kuin siinä olisi kolme liinaa päällekkäin.
Hauskaa nyplättävää siis. Viime viikolla laitoin jo seuraavan mallin alustalle ja nypylöille paljon paksumpaa lankaa, vuorossa vähän isompaa liinaa seuraavaksi.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Viikon vaatehaave


Kai se kevät sieltä päivä päivältä oikeesti on tulossa lähemmäs vaikka ulkona pakkanen vaan paukkuu. Lisää kevätvaatehaaveita taas luvassa siis. Tämä asu sai alkunsa tuosta Vero Modan kukkapaidasta, pirteät kukkaprintit on vaan niin kevättä. Täysin vaalealle linjalle en lähtenyt, vaan paritin tuon paidan samaisen kaupan valikoimasta löytyneiden vihreiden housujen kanssa, joissa on kiva korkea vyötärö. Pieces huivista löytyy samaa väriä kuin paidasta ja pieni laukku, sekin myös Pieces, tuo materiaaleillaan luonnollisuutta. Ihanat pitsisit kengät H&M, samoin rannekoru.

Tämmöstä haavetta tällä kertaa. Voi vihna, mun tarvitsisi oikeesti siivota vaatekaappini. Nostaa paksuimmat villapaidat syrjään kaapin ylähyllyille ja keväisemmät vaatteet enemmän esille. Saataisiin tuo lumi nyt vaan jo oikeasti pois tieltä!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Sydänkukkaro







Yleensä kun ajattelee että jokin asia ei vielä ole toteutunut, niin ei mene kuin päivä tai pari ja jotain alkaa tapahtua. Näin minusta ainakin hyvin usein tuntuu. Tämäkään kerta ei siis ollut poikkeus. Tilasin jo viime marras-joulukuussa Olivia lehden kun kaupanpäällislahjaksi tarjottiin Minna Parikan sydänkukkaroa. Itse asiassa se oli kokonaan syy, miksi tilasin lehden. Muistaakseni ehdin laskunkin maksaa jo viime vuoden puolella, mutta tilaajalahjaa ei vain alkanut kuulua. Helmikuun alussa vastaanotin kirjeen, jossa kerrottiin että lahjan toimitus myöhästyy ja se toimitetaan helmikuun lopussa. Helmikuu vaihtui kuitenkin maaliskuuksi ja eikä tilaajalahjaa näkynyt. Eilen viimeksi asia tuli mieleeni. Ajattelin jo että lähetänkö Olivialle pientä palautetta ja kyselyä siitä, koskahan lahja mahdetaan toimittaa. Etsin jo heidän nettisivuiltaan osoitetta, minne kysymykseni lähettää. Päätin kuitenkin että katson vielä tämän viikon alkaako pakettia kuulumaan ja ensi viikolla laitan jo palautetta. Ja miten kävikään? Tänään tullessani koulusta eteisen lattialla odotti pikkuinen paketti. Meinasin kiljaista innostuksesta! Vihdoinkin!

Minna Parikan kengissä ja laukuissa on kovasti sitä jotain mistä pidän. Kelpuuttaisin ilomielen kenkäkaappiini mitkä tahansa Parikan kengät. Ehkäpä sitten isona ostin vielä omat Parikkani. Sitä ennen voin kuitenkin ihastella tätä pientä ja niin söpöä kukkaroa. Meneehän se melkein pikkulaukustakin, sisälle taitaisi mahtua juuri huulipuna ja pankkikortti. Tykkään kovasti!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Sunnuntai-iltana




Viikonloput, mikä niissä on että ne vaan menevät niin nopeasti ohi? Kuvat ovat perjantailta, jolloin kuvittelin, että tulen heti postaamaan. Vaan enpäs sitten olekaan ehtinyt, tai saanut aikaseksi, miten vain. Naistenpäivän kunniaksi ostin tosiaan itselleni tulppaaneja ja sainpas poikaystävältäkin kimpun ruusuja. Testasin uuden leivontakirjan tiikerikakku ohjetta ja koko viikonlopun kakkua aina pienen palan kerrallaan nauttineena voin sanoa, että tosi hyvä resepti. Tykkään että kuivakakun päälle tuli tuo kuorrute, se ei tee kakusta ollenkaan niin kuivan oloista. Muutenkin tuo ostamani kirja on kivoin näkemistäni leivontakirjoista pitkään aikaan, minusta siinä oli monta kivaa ja kokeilemisen arvoista reseptiä. Kirjan nimi oli siis Leivonnaiset, kirjoittajana Marina Neri.

Monet erilaiset projektitkin täällä etenevät hiljakseen. Vaan kun teet montaa asiaa samaan aikaan ja vuorotellen vähän, niin valmista tulee kovin hitaasti. Pääsiäiskortit ovat puolivälissä, neulehuiviin sain taas muutaman kerroksen lisää viikonlopun aikana, torstaina pieni nyplättyliinani tuli päättelyitä vaille valmiiksi, verhokangas odottaa ompelua ja kirjoneulesukka toista pariaan. Poikkesin lauantaina Eurokankaassa katselemassa löytäisinkö verhoihin soveltuvaa kangasta, josta saisi ommeltua sohvatyynyt. Ei oikein mikään iskenyt, nyt mietin sitä yhtä pellavakangasta, että olisikohan se sittenkin hyvää. Lankakoreihin haluan myös uudet päälliset. Nappasin äitini kirjahyllystä yhden kukkakirjankin, jo vuosia sitten kysyin lupaa tehdä kirjan kuvista tauluja ja koitan tätäkin haavetta taas toteuttaa. Vielä kun osaisi valita, että mitä kuvia seinille haluaisi.

Lähinnä tulin siis vain ilmottamaan taas, että blogiani en missään nimessä ole unohtanut. Vielä kun saisin tänne jotain valmista esiteltävääkin, tuntuvat kaikki projektini vain kovin pitkäaikaisilta. Seuraava kouluviikkokin näyttää aika täydeltä, eli saapa nyt nähdä ehtiikö viikollakaan mitään kummenpia ja ensi viikonloppukin on jo aika ohjelmantäyteinen tai siis että en tule kotosalla paljoakaan olemaan. Mutta eiköhän tämä tästä taas. Intoa ainakin riittää!

Mukavaa alkavaa viikkoa! Toivottavasti kevätkin näyttäisi jo vähän enemmän merkkejään  ja tuosta kamalasta pakkasesta päästäisiin vihdoin jo eroon, siellä on vähän liian kylmää tällä hetkellä minun makuuni!

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Päivän sekalaiset








Tänään:
- Hidas aamu ja pari jaksoa lempparisarjoja tabletilta sängyssä
- Päälle puettiin uusi paita, joka on  samanlainen kuin tässä näkyvä paita, jonka muuten ostin myös!
- Lounaaksi tosi terveellistä, ranskalaisia. Kehtaanko edes sanoa, että päivälliseksi söin subin?!
- Lukujärjestyksessä oli aamulla kolo, joten aamupäivä vietettiin nypläystyön parissa
- Iltapäivän luento tuli skipattua, shoppailu ja ystävän tapaaminen veivät voiton
- Ilta neulontaa ja Frendejä pikkuveljen seurassa. Huivi edistyy hitaaaasti...
- Tulppaanit alkaa nuukahtaa jo kovasti, mahtaiskohan naistenpäivänä saada uusia kukkia?!
- Ennen nukkumaanmenoa vielä päivän Salkkarit ja korttipohjien leikkelyä

Kiva aurinkoinen keskiviikko siis takana! Hyvää yötä pupuset!