violettikarvamatto

ihmettilin eilen kauan että missä ihmeessä on nukkekotini eteisen matto. se ei ollut ollut paikallaan enää vähään aikaan ja vaikka kuinka etsin en sitä mistään löytänyt. kysyin asiaa äitiltä joka tunnusti että oli vahingossa imuroinut maton, joka oli lähtenyt menemään johtoa pitkin kohti keskuspölynimurin varastoa. riekaleisena se oli sitten löytynyt olohuoneen seinästä siitä kohtaa johon imurinjohto laitetaan kiinni. tarina tuntui niin naurettavalta että oli vaikeaa olla nauramatta. mutta mattotilanne häiritsi niin pahasti että eikun uutta mattoa vääntämään. vanha matto oli vihreä ja tämä uusi violettimatto sopii paljon paremmin nukkekotiin. eli onni onnettomuudessa.


innostuin ottamaan myös muutaman kuvan nukkekotini eteisestä, tosin kuvien laatu ei ole mitenkään kovin hyvä, vaikka nyt valaistus oli erinomainen. en olekaan tainut ennen nukkekotini eteistä täällä esitellä...

Korttipäivitys 2

muutama kortti on taas valmistunut. näitä teinkin monena päivänä ku asettelu tuotti joka kortissa vähän ongelmia.

rapukortti on vielä vähän kesken, tekstit puuttuu. rapu on itse piirretty.

vihreetä, vihreetä ja viel vähän vihreetä

en sitten enää yhtään tässä vaiheessa kestäisi tollasta lumisadetta. aamulla viel oli niin ihanan keväinen ilma ja aurinko paisto ja lämmitti, mut nyt tulee tollasta räntää. ikävää...

mieli on ollu keväinen jo muutaman viikon ajan. johtunee tosta auringonpaisteesta. ja siitä että kaikki kaupat täyttyy kaikista ihanan keväisistä väreistä. keltaista, limenvihreää ja omenanvihreää, vaaleanpunaista ja vaaleeta turkoosia. nam! voisin elää näillä väreillä, on ne sen verran herkullisia.

jotain on taas saatu aikasekskin. edellisviikonloppuna ostin tiimarista kaikkea uutta kivaa ja kokosin niistä tollasen taulun ikeasta ostettuu valokuvakehykseen, joka on kyl tollanen laatikontapanen. kuvissa näkyy vähän toi salama kun lasia ei saa otettuu pois.

ämpäri ja kastelukannu tiimarista. porkkanat, hiiri, siili ja aidat sekä aidalla oleva leppäkerttu myös tiimarista mut jo viime keväänä tai sitä edellisenä keväänä, eli omista varastoista nyt löysin. ruoho on huopaa ja takaseinässä on tildapaperia. sivuseinät vaan ihan tavallista kartonkia tiimarista.

nää munat oli jotenkin tosi söpöjä, vaikka onhan ne vähän isoja verrattuna tohon kastelukannuun. minkäköhän linnun munia ne on? ties vaikka olisivat pääsiäispupun ;)

vaikka valosalla ottaa kuvia niin onko se sitten toi salamavalo kun tekee niistä tollasia synkkiä. mut on se niin ihana kuvata kun vihdoinkin on valoa.

ja sitten toinen projekti. kaivelin lankakoppaani ja käsiini eksyin edelliskeväistä mambo-lankaa. just sopivan väristä huonekasveihin. ja kun ensimmäinen kerä oli kulutettu loppuun ja virkkausinto oli edelleen kova niin käyttöön otettiin vaaleenvihree nalle-lanka yhdistettynä vaaleenvihreeseen mohairiin. oli luokkakaverit ihmeissään että mitä ihmettä mä teen. no kaktuksia tietenkin. ja sitten täyty päästä ostamaan tarpeeks pieniä kukkaruukkuja, niiden löytäminen olikin sitten jo ihan toinen juttu.

tää yks kaktus on tämmöstä kukkivaa sorttia. kyseinen kasvi lähti kaverille synttärilahjaks. nää on aika helppohoitosii kasvei kun ei tartte kastella ollenkaan. eikä oo mitään piikkejäkään, mohair tekee tosta pinnasta kun aika kivan karheen tuntusen, vähän kun siinä jotain piikkejä olis...

neljä valmista. yks olis viel kesken, siinä käytin novitan mohair-lankaa, joka ei sitten yhtään sovi mun nenälle. koko ajan kutittaa, parin paidankin läpi tuntuu kutina ihossa. sain myös peukaloni niin kipeeks et on pakko keskittyy taas välillä muihin hommiin.

on se niin kivaa kun saa ympärilleen kaikkea keväistä. olis kyl varmaan kevätsiivouksen aika kun ei nää mun uuden tuotokset mahdu mihinkään...

käytiin viikonloppuna myös turun kädentaitomessuilla. kaikkee kivaa tarttu mukaan; maissilankaa, tilda-koristeita, askartelulehtiä, kivoja skräppäyspapereitä ja kukkakoristeita kortteihin. muutama kortti tossa odottaa kesken vieressä, niistä enemmän sitten kun ne valmistuu. sekä tietenkin paljon uusia ideoita messuilta sai. kivaa siis oli.

tänään soi: apulanta - ravistettava ennen käyttöä

itku kurkussa mattoa viimeistelemässä

aamulla herätessä mulla riitti energiaa vaikka mihin ja päätin tarttua jo pitkään vaiheessa olleeseen projektiin, maton viimeistelyyn. sehän olisi muutamassa tunnissa hoidettu homma ja sen jälkeen voisin ommella itselleni uuden kesäkassin.

tietämättä siis mihin oikeasti olin ryhtymässä keräsin tarvittavat kamppeet ja marssin olohuoneeseen, jossa matto odotti kauniisti sohvalla. laitin dvd:ltä gilmoren tyttöjen ykköskauden viidennen jakson pyörimään, ajatuksena katsoa pari jaksoa samalla kun viimeistelen mattoa.

yhtäkkiä muutama jakso vaihtui kokonaiseen levylliseen ja kolmen ja puolen tunnin uurastamisen jälkeen en ollut saanut edes maton toista päätä viimeisteltyä. selkä oli pahasti jumissa ja lopputulos näytti kauhealta. itku meinasi tulla. joten lopetin koko homman. ja olen pahasti pettynyt. miten joku joka näyttää niin ihanalta ja kauniilta otettaessa pois kangaspuista voi äkillisesti muutua rumaksi ja inhotusta herättäväksi. en ymmärrä. mutta juuri nyt en voi katsella koko mattoa silmissäni. ja toisen pään päättely ja viimeistely olisi vielä edessä. huoh!

palautus on perjantaina, mistä vedän siis viisi tuntia huomen illasta että saan sen inhotuksen valmiiksi. en ole ollenkaan tyytyväinen. ja paperinarua en enää ikinä käytä missään. mikähän älynväläys sekin oli että paperinarua sinne maton väliin on saatava. tai hyvältä se tosiaankin näytti vielä puissa ollessaa. mutta nyt... nyyh!


tässä siis matto vielä ollessaan keskeneräinen.



ja tämä tässä on melkein valmis matto, hyvältä näyttää näin kauempaa katsottuna.

ja tämä on se vielä päättelemätön pää matosta. rakastan yli kaiken tätä päätä matosta, siinä ei ole mitään vikaa, ainakaan vielä. en uskalla lähteä sitä päättelemään ja viimeistelemään, sillä pelko siitä että onnistun pilaamaan sen on suuri.

paperinaru vetää aivan kauheasti vinoon ja tunkee ylös noista väleistä toisesta päästä.

toi päätyreuna näyttää vaan niin kamalalta.

sieltä se kurkistaa. ihan kuin sillä olisi joku oma elämä, eikä se millään haluaisi olla tuolla maton mukana.

takapuoli näyttää tältä. ei siis mikään ihme että paperinaru tunkee ulos kun se on noin löysänä, puissa näkymä oli toinen...

yritin vähän vetää noita löysentymiä suoriksi mutta mitä tekis tolle ylimääräselle pätkälle.

eikä näkymä reunasta ole yhtään sen parempi. huoh...

masentunut maton tekijä...

vedin eilen koulun kangaspuihin uuden mattoloimen. ja tällä kertaa en aio käyttää paperinarua...

jos se toinen vaikka sitten jo onnistuisikin...

tänään soi: Abba - Gimme Gimme Gimme

Ystävänpäivälahjaksi mennyttä

Ystävänpäiväks tein kahdelle kamuista tämmöset kirjaset ja virkkasin tollaset pupuötökät.

Korttipäivitys

Tämmösiä kortteja sain tossa yks viikonloppu aikaseks. Pakko vähän kuluttaa noita korttitarvikevarastoja kun ne tuppaa jo pursumaan yli äyräiden. Näiden tarvikkeiden ostelu vaan on niin kivaa ;)

Toi toisiks alimmainen kuva on sisälmys tästä alimmasta kortista, eli kortti on siis taittomallinen. Lähti synttärikortiks serkun luona majailevalle vaihto-oppilaalle.